Kalenteri | Foorumi | Zine | Galleria

Alan kulttuuri turussa.

Kolumnit: Atomiajan harraste

with 4 comments

No. Sitä on muutama viikko taas vierähtänyt. Ja ikäväkseni on todettava, että tällä sivulla on ollut vähän pelottavan hiljaista. Pelottavaa siis siinä mielessä, että.. Tai ajatellaanpas tätä nyt eräänlaisena ajatuskarttana. Jos zineen ei saada suht säännöllisesti uusia kirjoituksia, niin kävijöitä on vähemmän. Jos zinellä on vähemmän kävijöitä, foorumille eksyjiä on vähemmän. Jos foorumille eksyy vähemmän uusia ihmisiä, foorumilla tapahtuu vähemmän. Jos foorumilla tapahtuu vähemmän, niin silloin on vähemmän ihmisiä tekemässä konkreettisia asioita. Olen kuullut monta tapausta, jossa on käynyt niin, että vahingossa foorumille eksynyt ihminen päätyy puuhaamaan konkreettisia asioita muiden foorumilaisten kanssa. Eihän foorumi missään mielessä kuitenkaan mikään absoluuttinen totuus ole, mutta se on kuitenkin ihan hyvä apuväline meille kaikille – oli sitten kyse oman levyn promoamisesta, tai jonkin harrastuksen parissa puuhaavien ihmisten löytämisestä. Alakulttuuri on tässä nyt se juttu kuitenkin. On myös tämän minun itseni myönnettävä, että tätä kautta olen tutustunut liutaan entuudestaan tuntemattomia tyyppejä. Ja vieläpä aivan törkeän hyviä sellaisia. Kaupunkimmehan on siis siitä erikoinen, että se on tarpeeksi pieni, jotta kaikki tuntevat toisensa, mutta samalla tarpeeksi suuri, ettei oikeastaan tunne ketään. Sopivan kokoinen ainakin minun mielestäni. Levyarvioita on muuten kasaantunut muutamat tähän toimittajan pöydälle. Huono tekosyy tuo kiire, mutta sen kortin joudun pelaamaan. No. Kun ehdin kuunnella ja kirjoitella, niin tulollaan on arvioita ainakin Acid Elephantilta, Käpykaartilta, Saarnaukselta ja tämän vuoden Punk-Futismestareiden, Alley Godsin levyistä. Kyllä ne kaikki tässä tulee. Älkää hätäilkö! Ja samaan syssyyn huutelen vielä tässäkin, että lisää kirjoittajia kaivataan. Jos sellainen kiinnostaa, niin viestiä foorumilla ylläpidolle. Ainiin joo. Tulollaan on muuten vielä todennäköisesti neliosainen Baariprojektin haastattelu! Kokoelmalevykin on edelleen hitaasti mutta epävarmasti työn alla…

Kun tuossa tuli noista harrastuksista puhetta, niin olen tainnut kehittää itselleni uuden sellaisen. Lasketaan tämä nyt vaikka yhdeksi syyksi siihen, miksen ole saanut pidettyä zinen julkaisutahtia yllä.. Olen huomannut pitäväni uuden oppimisesta. Tämä mielessä otin syksyllä internetin kauniiseen käteeni ja aloin tutkia aihetta, joka oli pyörinyt mielessä jo pitkään. Kitaraefektit. Ne sellaiset laatikot joista saadaan lisää varianssia soitellessa. Tilasin siis ulkomailta itselleni rakennussarjan, jonka kanssa sain aikaiseksi ensimmäisen itse kootun kitaraefektin. Tämä on klooni Dan Armstrongin Green Ringeristä. Eli tuollainen pseude-ringmodulaattori. Käytännössä oktaaveri. Eli laite, jonka avulla saadaan kitaran ääni kuulostamaan oktaavia matalammalta, kuin se oikeasti on. Maalasin kotelon itse ja askartelin siihen merkinnät siirtokuvaliimaa käyttäen. Sarjassa tuli mukana aikamoinen läjä transistoreita, vastuksia ja diodeja. Nämä sitten kiinni pieneen piirilevyyn. Tunnustan, että tuli 80-luvulta mielenkiintoinen tuulahdus. Muistaako joku tietokoneiden kanssa tuolloin puuhastellut niitä MikroBitti-lehden koodausohjeita? Siis niitä missä oli esimerkkikoodi, joka sitten kirjoitettiin ja ajettiin ymmärtämättä lainkaan mistä on kysymys. Mutta voi sitä riemun tuntua, kun ohjelma toimi. Sama tunne tuli siinä kohtaa kun kannoin askartelemani efektin treenikselle ja laitoin sen kitaran ja vahvistimen väliin. Sehän toimii! Ainoa virhe vaikutti olevan merkkivalodiodi, joka ei toiminut. Tämä johtui siitä, että olin kytkenyt diodin väärin päin. Opettavaista tämäkin. Näin sain hyvältä kuulostavan efektipedaalin suunnilleen puolella siitä hinnasta, mitä laite olisi normaalisti maksanut. Nyt kun projektin onnistuttua alkaa oikein ajattelemaan, niin eipä sillä hinnalla tuossa mitään merkitystä ole. Tekemisen ja onnitumisen riemu on se mikä tuossa on ehdottomasti tärkeintä. Tätä puuhaillessani kumppanini löysi minulle kirpputorilta kirjan. Sen nimi on “Elektroniikka-askartelu – opas atomiajan harrasteeseen”. Alan pikkuhiljaa ymmärtämään, miksi mikäkin diodi, kondensaattori, vastus tai transistori on juuri sillä paikalla missä se rakennussarjan piirilevyllä on. Nyt odottelen postissa linjaboosterirakennussarjan saapumista. Samalla takaraivo vinkuu jo putkivahvistinrakennussarjan hankkimista. Nälkä kasvaa syödessä…

Loppuun vielä yksi kysymys. Olen hyvin onnellinen siitä, että nykyisessä keittiössäni on astianpesukone. Pidän yleensäottaen siivoamisesta ja noin, mutta tiskaamisesta en pidä lainkaan. Se on se kaikkein kamalin kotityö. Kysymys kuuluukin, että miksi sen tiskikoneen ylähyllyn pohja täytyy aina olla /\ muotoinen? Yksikään lasi ei ikinä pysy suoraan pystyssä.

Written by mirosol

December 12th, 2011 at 5:40 am

Posted in Kolumnit

Tagged with ,

4 Responses to 'Kolumnit: Atomiajan harraste'

Subscribe to comments with RSS or TrackBack to 'Kolumnit: Atomiajan harraste'.

  1. Eihän zinen hiljaisuus tarkoita sitä että foorumilla ei tapahtuisi. Eikä foorumin hiljaisuus välttämättä sitä ettei kaupungissa tapahtuisi.

    Turun vastakulttuuriskenejen yhdistynyt voima riippuu siitä, että ne tietävät toisistaan ja että kiinnostuneet ihmiset löytävät ne. Tämän kannalta zineä tärkeämpi on kalenteri ja foorumi. Foorumilla ihmiset parhaassa tapauksessa löytävät toisensa ja saavat yhdessä enemmän aikaan. Kalenteri antaa selkeän yleiskuvan siitä mitä kaupungissa tapahtuu ja tekee sivuston ja todellisuuden välisen suhteen konkreettiseksi. Nämä toimivat luullakseni sitä paremmin mitä useammat ihmiset niitä käyttävät.

    Sivuston tunnettuutta ei mielestäni parhaiten edistä levyarvostelujen tai muiden zine-kirjoitusten suuri määrä, vaan se, että sivusto on helposti lähestyttävä ja että sitä markkinoidaan.

    Zine on tottakai tärkeä julkaisukanava, jossa ihmiset voivat jakaa ajatuksiaan laajemmin kuin foorumilla, mutta nykyinen Zinen aloitussivuasema saattaa antaa satunnaiselle kävijälle harhaanjohtavan kuvan diyturku.netin tarkoituksesta, joka käsittääkseni on laajempi kuin uusien punk-julkaisujen esittely, joka sekin on toki tärkeää. On ollut myös hauskaa kirjoittaa itse ja lukea muiden ihmisten ajatuksia esim. tavallisista asioista. Arvostan zineä. Kuitenkin haluaisin että kaikki katsoisimme realistisesti tilannetta ja miettisimme vielä kerran sitä, voisiko diyturku.netillä olla erillinen aloitussivu. Näin kaikki sivuston eri osat olisivat keskenään tasavertaisessa asemassa uuden kävijän sivulle sattuessa. Tai pitäisikö aloitussivun olla foorumi tai kalenteri? Vai onko nykyinen järjestys sittenkin hyvä? Se saattaa olla.

    Mielestäni meillä ei kuitenkaan ole sivuston eikä zinen suhteen mitään hätää. Julkaistaan stressittä hyviä tekstejä sitä mukaa kun niitä tulee. Emme ole pienen hyppivän eläimen selässä, vaan asumme paikallaan pysyvässä, pohjimmiltaan hyvässä kaupungissa.

    Lopuksi vielä toivotan onnea uuteen harrastukseen!

    Hatshoe

    14 Dec 11 at 22:48

  2. Ai niin, vastausyritys kysymykseesi: eikös se ole sen mallinen sitä varten, että vesi valuisi koneen pohjalle, eikä jäisi vääriin paikkoihin lillumaan? Tämän on pakko olla liian helppo selitys. Ehkä lasien ei halutakaan olevan suorassa, koska silloin vesi jäisi niiden kuperan (vai koveran, kumpi on kumpi?) pohjan päälle.

    Hatshoe

    14 Dec 11 at 23:45

  3. Tarkoitukseni ei missään nimessä ollut sanoa, mitään ei tapahdu ilman säännöllistä zinen sisällön tuottamista. Näinhän asia ei tietenkään ole. Jokainen arvio/raportti tai muu nostaa sivustoa näkyville muualla, kuten facebookissa. Sitä kautta on mahdollista saada toimintaan – mihin tahansa toimintaan, mukaan helpommin uusia ihmisiä. Uusia innokkaita tekijöitä kun täällä maailmassa tarvitaan.

    Olen koko sivuston “kohtalosta” sitä mieltä, että antaa mennä nykyisellään. Kirjoitettavaa nykyisilläkin kirjoittajilla on, kunhan vaan muu elämä antaa näiden tekemiseen myöden.

    Kirjoitus oli siis enemmän henkilökohtaista napinaa saamattomuuttani kohtaan, kuin mitään muuta.

    Mitä noihin astianpesukoneisiin tulee, niin olet Hatshoe varmasti oikeassa. Mutta tarviiko noiden nousta 45 asteen kulmassa, joilloin kerralla koneeseen mahtuu puolet vähemmän tavaraa…

    mirosol

    15 Dec 11 at 16:09

  4. Melkoiset kulmat!

    Puhut kyllä asiaa.

    Hatshoe

    15 Dec 11 at 19:28

Leave a Reply