Kalenteri | Foorumi | Zine | Galleria

Alan kulttuuri turussa.

Archive for the ‘Keikkaraportit’ Category

Keikat: Telmu – Perjantain punkrokit Portissa 6.3.2015

without comments

Sitä aina joskus saapuu työviikon jälkeen kotiin ja miettii mitä sitä tänään tekisi. Kalenteri tällä sivulla on usein hyvin avulias näissä tilanteissa. Erityisesti nyt kun keikkojen taajuudessa ei ole samaa pahaa vajatta, kuten muutama vuosi sitten vielä ikävästi oli. Tälle kyseiselle perjantaille oli merkintä Telmun järjestämästä Perjantain punkrokit Portissa. Kattauksena minulle ennestään vieraat Sinful Society ja The Sayonaras. Lisäksi Tuttujen miesten Älgkvot, jota en myöskään ollut kuullut aiemmin. The Sayonarasin tsekkasin heidän Soundcloud-tililtään ja pidin kuulemastani. Koska kyseessä oli kuitenkin tarpeeseen tuleva työviikon jälkeinen ulkoilutus, niin oman makuni mukaisesti “ihan sontaa” en olisi jaksanut lähteä tutkailemaan. Iltapäivän nokkaunien jälkeen keitin sopivat kahvit, puuhailin vielä omiani ja suuntasin ulos. Tarkoituksena oli mennä vielä kaverin kanssa treenikselle virittelemään omia soittovermeitä ennen illan keikkaa. Varustettuna kaljapussein, kolvein ja uusin kaiutinkaapelein päädyimme treenikselle. Ihan vaan huomataksemme, ettei kumpikaan meistä ollut tajunnut katsoa tilan varauksia. Näin ollen päädyimme istumaan treeniksen ulkopuolella ryystäen kaljaa ja kertoillen huonoja juttuja. Kellohan ei ollut vielä niin paljoa, että suoraan baariin olisi jaksanut siirtyä. Mutta kaljan tissuttelu ja kevyt jutustelu on sen verran mukavaa touhua, että kello eteni siivillä. Soittojärjestystä kaiveltiin vielä tutuilta ja sitten liikkeelle.

Olen pitänyt Portista sekä baarina, että keikkapaikkana paljon siitä asti kun siellä ensimmäisen kerran vajaa vuosi aikaisemmin kävin. Henkilökunta on miellyttävää väkeä, hanassa on aina jokin vähän parempi tuontiolut (tätä kirjoittaessa Brewdogin Punk IPA, ei kannata jättää väliin) ja keikkanurkka on jotenkin kotoisan oloinen. Näin ollen ilta ei voisi mennä kovin pahasti pieleen, vaikkei bändeistä mikään onnistuisi osumaan omaan makuhermoon. Ovella portieerille iloinen tervehdys ja suoraan alakertaan, jossa Sinful Society oli jo pitkällä setissään. Pääsylipun lunastus ja samalla pöydällä oli tyrkyllä Älgkvotin kasettijulkaisua ja The Sayonarasin tuoretta CD:tä. Jälkimmäisen nappasin mukaani välittömästi, sillä nuo netissä tsekkaamani kappaleet ovat tällä levyllä mukana. Tiskiltä vielä menovettä tuopillinen ja tutustumaan Sinful Societyn tarjontaan. Kasari-hardrock vaikutteisesti punkkia vetävä trio kerrassaan loistavalla naislaulajalla. Hyvä ja taitava rokkibändi, jonka pelkään vielä kompastuvan tuohon 80’s ihannointiin. Ajatellaan nyt vaikka Social Distortionia, Judas Priestiä ja Stoogesia sekaisin. Enemmän kuitenkin tuota osastoa, kuin 00-luvun actionrockia, josta siitäkin on selviä vaikutteita havaittavissa. Tsekkaamisen arvoinen bändi, vaikkei minuun kovin suurta vaikutusta tehnytkään. Livenä kuitenkin selvästi parempi, kuin youtubesta löytyvät treenidemot antavat ymmärtää.

Yläkerrasta IPAa mukiin ja odottelemaan Älgkvotiä. Tässä kokoonpanossa on tuttuja naamoja orkestereista kuten Yleislakko ja Abus, vaikka muuta tuttua ei ollutkaan. En ollut tsekannut musiikkia etukäteen, kun logon perusteella olin valmis laittamaan bändin luokkaan “Darkened crust”. Kun keikka alkoi, niin kävi hyvin pian selväksi, että tästä ei ole kyse. Miehet vetivät hirvittävän hyvällä raivolla vanhankoulun hardcorea, eikä melodioista tai jyrkistä  kitara/bassokoukuista ollut puutetta. Valitettavasti oma ruotsinkielen taito ei riittänyt saamaan enempää selvää tekstistä. Kasetin nappasin keikan jälkeen mukaan, joten tähänkin saatetaan saada korjaus piakkoin. Jos taas vertauksia kaivetaan, niin uskaltaisin lähteä vetämään Älgkvotin kohdalla sellaisia nimiä esiin, kuin Zero Boys, Regulations ja The Vicious. Metalliharkot on jätetty muille ja bändi potkii kovaa, raakaa ja rehellistä punkkia. Ja tekee sen aivan helvetin hyvin. Ehdottomasti näkemisen arvoinen yhtye. Ei kannattane antaa sen logon vaikuttaa niin paljon… Hyvä energinen keikka hyvältä bändiltä. Soundeista en puhu sen enempää. Mitään liian isoa vikaa niissä ei koko illan aikana ollut. Mutta kun on tälläinen “tonefreak” ja äärimmäisen tarkka soundeista itse, niin rutistavaa löytyy aina. Menoon se ei tietenkään vaikuta mitenkään.

Sitten taas taukoa ja lisää IPAa naamariin. Odotukset The Sayonarasin kohdalla olivat suht ristiriitaiset. Kuulemani biisit olivat todella hyviä punk/pop/garage-ralleja. Mitä jos bändi ei rullaakkaan samaan tapaan? Ostinko cd:n turhaan? Raikas IPA alkoi jo olla merkittävästi läsnä verenkiertojärjestelmässäni kun tämä trio kapusi valoihin. Selvyyden kaikkiin kysymyksiin sai pian. Ei. Soitto kulki suurella tyylitajulla ja tarttuvilla melodioilla. Yksinkertaisimmat ja vetävimmät kertosäkeet nappasivat jo muitakin mukaan tanssiin. Vaikkei tupa ollut ihan täynnä, niin erityisen hyvään menoon tämä ryhmä sai yleisön temmottua. Mitään täysin uutta ja ihmeellistä bändi ei tarjonnut, mutta loistava paketti, joka pitää punkit, popit ja garaget juuri täydellisessä tasapainossa. Ja kun helppoa tarttumapintaa tarjoaa kuulijalle, niin mikäs siinä! Mikäli jaksavat tehdä nyt keikkoja paljon, niin tämä ensimmäinen julkaisu tulee varmasti löytämään kuluttajakunnan. Erityisen hyvä uudehko bändi.

Telmun tapahtumaksi koin markkinoinnin olleen mitoitettu aika alakanttiin. Onneksi oli kuitenkin tämä DIYTurku-kalenteri. Ilman sitä en olisi tiennyt keikasta mitään. Ja onneksi nyt tiesin. Tämän missaaminen olisi saattanut harmittaa. Kaikki bändit olivat hyviä ja hanasta valunut Punk IPA myös. Täydellinen päätös työviikolle. Kiitos bändeille, järjestäjille ja kavereille. Hetken vielä tuolilla keikkumista kuin humalaiset apinat konsanaan ja sen jälkeen baarista ulos. Portin viehättävyyttä baarina ja keikkapaikkana lisää myös 24h ruokapaikan läheisyys. Ei tarvi aina olla se pitsa kainalossa, kun saapuu kotiin ulkoilun jälkeen. Se voi joskus olla jotain vähän terveellisempääkin.

Kuvassa on muuten The Sayonaras. Kuvan otti Retku.

Written by mirosol

March 7th, 2015 at 4:56 pm

Viikonloppu jona syksy alkoi 2013

without comments

No nyt kun on kerran syksy ja taitaa tuolla ulkona sataakin, päätin istahtaa tähän ja kirjoittaa vähän viimeviikonlopusta. Eli tässä periaatteessa keikkajuttua kahdelta keikalta. Tuli käytyä katsomassa Punk is Dangerin perjantai Tampereella ja Tosi synkkä sunnuntai Pub Port Arthurissa.

Perjantaina siis koulusta kotiin ja valmistautumaan Tampereelle lähtöön, jonne pääsin Turun Taudin kyydissä ja olin varannut Jukkelilta lipun (festari oli loppuunmyyty muutamaa päivää aiemmin). Kyyti tuli puoli viiden aikoihin ja treenikämpän kautta tavarat mukaan ja menoksi. Menomatka meni siinä Jartzan ja Miikkasen vitsejä kuunnellessa (hehheh) ja keikkoja odotellessa. Ensimmäinen bändi, jonka ehdin nähdä oli Arrestum. Bändi toimi  livenä sen verran hyvin, että menin keikan jälkeen 7” ostamaan (ja siitäkin tykkäsin). Seuraavaksi oli Kylmä Sota, jota olin vain kuuntelemassa, koska tila oli aika täynnä ja vapaat tuolit yleisön takana houkuttelevia. Kylmä Sota veti hyvän keikan, niin kuin yleensäkin.

Tähän kohtaan tuleekin tauko bändien osalta, koska piti vanhoja kavereita käydä pihalla jututtamassa ja tuli maisteltua joidenkin tyyppien kiljuakin (oli kyllä niin pahaa, ettei tullut kuin maistettua). Sokea Piste, Viha, Kuudes silmä ja Ranger jäi siis näkemättä. Seuraavaksi soittikin Turun Tauti, jota menin katsomaan ja raahasin pihalle sammuneen kaverinikin mukaan. Keikka oli hyvä ja oli kivaa fiilistellä, kun muisti sanatkin ainakin puolista lauluista. Toisinaan vaan siinä eturivissä vähän vielä jalkavammaisena oli niin sanotusti ”kilin tunteet”, kun humalaiset löivät niittirotsien heiluessa fiksuja päitään yhteen kirjaimellisestikin.  Kaikki kuitenkin hengissä (myös jalkani). Viimeisenä soitti Neuroottiset Pelimannit, jota kuuntelin jonkun aikaa taas penkeillä yleisön takan ja tutustuin samalla yhteen helsinkiläiseen punkkariin.

Sitten olikin aika etsiä Kaaos-kassi (luotettava levykassini) mukaan ja pakkautua autoon kotimatkalle. Koska keikkojen aikataulut olivat vähän myöhässä, saavuttiin Turkuun vasta viiden aikaan aamuyöstä lauantaina, matkalla tuli kieltämättä vähän kateus Jartzan unenlahjoista. Lauantai päivä menikin sitten kotona levätessä ja uusien levyhankintojen läpikuuntelussa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lauantain lepäämisen jälkeen olikin pirteä Tosi Synkkä Sunnuntai. Portsan Pubiin menin vähän aikaisemmin ja katselin siinä kun bändit kokoavat tavaroitaan ja vaihdoin muutaman sanan Venäjän punk-kulttuurista Antimelodixin laulajan kanssa. Ensimmäinen artisti oli Grainless. Musiikki oli mielenkiintoista ja pohdin, että mistä kyseiset äänet ovat saatu aikaan, mutta en itse ole oikeastaan koskaan päässyt sisälle siihen noisen ytimeen. Grainlessin jälkeen soitti the Girlfriends. Girlfriends oli kiva livenä.

Viimeisenä soitti Antimelodix venäläistä örinäpunkkia. Antimelodix kolahti itselle Puntalassa 2011 ja siitä lähtien odottanut uutta keikkaa, eli fiilistelin taas eturivissä (varmaankin huvittavan näköisesti). Keikka oli hyvä ja piti keikan jälkeen vielä todeta bändijäsenille huonolla englannin ääntämyksellä ”awsome”.

Eli tämän vuoden syksyn aloitus viikonlopusta mukaan jäi kasa uusia levyjä, Antimelodix selkäptächi (joka on niin iso että ei mahdu rotsiin, vaan piti seinälle laittaa) ja muutama uusi tuttavuus. Kiitoksia siis Turun Taudille Tampereen matkoista, keikkajärkkääjille, mukana juhliville kavereille ja bändeille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

– Wannabeekrusti

Written by papu

September 9th, 2013 at 8:23 am

Puntalarock 2012, lempäälä

without comments

Puntalarock 2012

Puntalaan lähdettiin bussilla Tuomaksen (D-Beatles) kanssa N.M.K.Y.n reissulla, aikaisin lauantaiaamuna. Eli kuten jokainen fiksu lukija huomaa kyseessä oli kevennetty festarireissu.

Lempäälässä sitten meillä olikin aikaa ennen festaribussin lähtöä, niin me noselat menimme ja tutustuimme nähtävyyksiin. Emme tosin löytäneet kuin Frendit pubin, mutta se kelpasi meille. Sieltä sai ”vettä” kuihtunut. Oli joku muukin festarivieras löytänyt saman nähtävyyden.

Muutaman pakollisen mutkan kautta sitten bussiin joka meidät kuljetti itse pelipaikalle. Siitä sitten portilta lunastimme sisäänpääsyn. Jossa melkein heti alkoikin Death With aDagger mellastamaan. Olikin saakelin kova keikka.Vaan sitä minä ihmettelen, miksei tullut U.F.O.: Doctor, doctor biisi alkunauhana. Miksi?

Sitten tuli seurattua bändejä vain osittain tai ei ollenkaan. Kun paikalla kuitenkin oli ystäviä, tuttavia, kavereita, joiden kanssa oli mukava rupatella ja pöljäillä. Taas tuli nähtyä muutamia henkilöitä, joita ei ole vuosiin nähnyt.

Mutta kun oli aika että lavalle saapui Doom, siinä jäi silloin jutut kesken. Doom oli kyllä se syy miksi ylipäätään festareille lähdin (jos joku bändi pitää syyllistää, eikä kavereita). Eikä Doom todellakaan pettänyt, vaan ylitti odotukseni. Doom oli mahtava, aivan mahtava.

Doomin jälkeen soittaneet ei kiinnostaneet. Niillä ei vaan ollut minulle mitään sillä hetkellä. Eli epämääräistä haahuilua, hortoilua, höpöttämistä. Ukkosmyrskykin siinä oli, hyvä show.

Sunnuntai, se oli kärvistelyä, odottelua, kunnes lähdettiin kotiin. Siinähän se sit oli taas.

Kiitos, kumarrus ja Iso käsi Puntala-crew kun järjestitte.

(Mikä helkutin N.M.K.Y. kysyt. Sehän on Nuorten Miesten Krustillinen Yhdistys)

Kohelluksesta tuttu juttu tääkin.

Written by mogalix

July 2nd, 2013 at 2:15 pm

Hässäkkäpäivät 2012. 6.-7.7.2012 Oulu, Ykän pub.

without comments

HÄSSÄKKÄPÄIVÄT 2012

6.-7.7. Oulu

Hässäkkäpäiville lähdin jo torstaina. Ensin autokyydillä Tampereelle, ajoitus osui oikein nappiin, kun ei tarvinnut kuin kävellä junaa. Junalla Ouluun, jossa oli Timppa vastassa. Kaupankautta Kempeleeseen. Rässi soimaan, juoma auki, sauna lämpiämään… Näissä merkeissä meni sitten myöhään tai aikaiseen. Hiukan unta ja herätys odottamaan muita mögäleitä.

Jotka saapuivatkin aamukahville sopivasti, kaffet kurkuun ja studioon. Nauhoitettiin mögää. Kossu-Pekka tuli hakemaan meidät, ajeltiin Ykän pubiin. Tässä välissä oli pakko vähän levätä. Siihen bäkkäri tarjosikin oikein hyvän mahdollisuuden. Tänä vuonna olikin sisätila bäkkäri. Heräsin siinä ja musat pauhasi. Hetken ajattelin että montakohan bändiä olen nukkunut, mutta kun silmäilin paremmin ulkolavalla olevaa bändiä tajusin sen olevan Projekti 15. Katselin sen sitten lasinläpi, ei aiheuttanut nyt laksatiivisia oireita, kuten kävi muinoin Luulajassa.

Uskaltauduin ulkoilemaan ja siellä olikin kauheasti tuttuja. Joten aikaa menikin sitten ihan vaan pihalla, enkä bändejä oikein ehtinyt katsoa. Saati että olisi ehtinyt zegoilla, ainakaan täysillä. Bändeistä tuli nähtyä ainakin Forca Macabra, Unkind, Perikato ja ne oli hyviä. Joitain muitakin pätkittäin, mut oikeesti oli paljon hauskempi hengailla huoltoaseman pihalla. Olin kyllä jonkun aikaa tuuraamassa levynmyynnissä.

Tuli yö, piti mennä nukkumaan, vaikka pelotti. Tai säädettiin niin ettei lähdetty yöpaikkaan vaan jäätiin bäkkärille koisaan. Meinattiin joutua yövartioiksi, mutta ei meitä huolittu. Hyvä siellä bäkkärillä oli nukkua, Forca Macabra oli meillä seurana.

Lauantaiaamu saapui. Heräiltiin, vittuiltiin toisillemme. Koluttiin nurkat oisko ruokaa / juomaa. Toista löytyi. Ulkona paistoi aurinko, se hyydytti. Pakko kerätä rohkeus ja mennä kysymään baarista saako kahvia. Sai sitä, eikä Ykä edes vittuillut? Kait se on jo vittuillut mulle tarpeeksi. Ei jaksanut lähteä kaupungille, huoltoaseman nurmikko kutsui. Parhaat bileet siel olikin. Oma keikka käytiin hoitaan pois, muutama S.M.F. oli jaksanut herätä. Sit vähän niin kuin edellisenä päivänä. Nyt kokonaan näin ainakin nämä Death Toll 80k, Murheenlaakso, Terveet Kädet. Monista muista sitten taas pätkiä. Pari kertaa piti sisältä lähteä heti parin biisin jälkeen pois, esim. Kieltolaki jäi pahasti näkemättä (tai näin pari ekaa biisiä). Mut sisältä loppui happi, eikä edes pierettänyt. Ulkona tuli onneksi nähtyä hieno video , joka on kätketty Bad Jesus Experiencen levynkansiin. Ja kaikkea muuta järjetöntä ja mieletöntä. Mahtavuutta.

Nyt mentiin yöksi keskustaan. Tarkoitus oli lähteä aamujunaan. Ei lähdetty. Oltiin laitettu vaan yks herätys ja se sammutettu heräämättä. Ei mennyt niin kuin Strömsössä. Meni siinä yhdet liput hukkaa, oppirahat on maksettava. Päästiin kyllä seuraavalla junalla, muut mögäleet Turkuun ja minä Hankasalmelle. Matkalla jo nauratti tuo aamumokailu, matkalukemisena oli Ajatuksen Valo #2 zine.

Kiitos Paskakaupunni ry! Hässäkkäpäivillä on paikka mun sydänmessä.

 

Tää on julkaistu Kohelluksessa.

Written by mogalix

June 12th, 2013 at 4:20 pm

Keikka: 13.10.2012 Tvo, Turku Ikuinen pimeys laskeutuu Turkuun -minifestarit

without comments


Tästä tapahtumasta tuli kyllä elävästi muistoihin legendaarisen 8-salin keikat (käsi ylös, jos tiedät mistä puhun ja toinenkin käsi jos olit joskus paikalla), bändejä oli paljon ja hommat alkoi aikaisin. Tosin se oli poikkeusta, että ne bisset pystyi hörppään sisällä.
Tapahtuma alkoi leffanäytöksellä, mutta itse en sitä nähnyt. Piti pitää mögäveri siinä parin korttelin päässä.
Sitten kun sinne paikalle päädyin ja johonkin nurkkaan yritin mennä kökertämään, tapojeni mukaan, niin eikös tuon Iskran kitaristi tullut siihen juttelemaan kuin vanhalle kaverille. Eikä myö oltu koskaan tavattu. Siinä sitä vaan juteltiin.
Tuli siihen  Ahnan Anju kans höpöttämään. Ja hänellä sitä juttua sit vasta riittääkin, korvani hengästyivät, ei ne oo tottuneet tuommoiseen. Ahna / noituus splitti kasettia siinä saatiin bändille pari kopiota ja selvisi samalla vähän tuon julkaisun kuviot, kuinka se oli mennyt jne. Tehtiin siinä sit jotain levyvaihtoikin.
Niin illan ohjelmaan siis kuului myös bändejä, joten kait niistäkin jotain kerron. Tietty jos haluisin päästä oikein helpolla, niin kirjottaisin tähän vaan kaikki oli todella hyviä ja mahtavia. Mutta voin minä nyt jotain muutakin sepustaa.
Ekana lavan sai itselleen Raivoraittius. On muuten nimensäveroinen bändi on raivoa ja raittiutta. Basisti ehkä hiukan helläkätisesti kohteli instrumenttiaan. Tai sit tää vaan vaikutti siltä, kun rumpali mätti niin raivoisasti.
Eli näin oli soitot alkaneet vauhdilla, eikä se nyt toisenkaan bändin aikana hidastunut. Raision hossekunkut Eyewitness oli vuorossa toisena. Eikä kyllä tarvinnut pettyä tälläkään kertaa heihin. Täytyy tässä nyt erikseen mainita, että ne biisit missä oli kaksi huutajaa kuulosti erityisen hyviltä (ihan kun ne yksiääniset nyt ois huonolta kuulostaneet). Mut jos jäbillä on aikaa ja energiaa niin perustakaa projekti kahdella huutajalla.
Kolmannesta bändistä en oikein voi sanoa mitään. Tai voinhan minä. Oli mögää, oli zegoilua! Joko tiedät mistä puhun? (vastaukset voi lähettää Kohelluksen sähkö-postiin: kohellus82@gmail.com).
Vendida sit meni ohi ihan kokonaan, kun palailin takasin mögäulottovuuksista. Mut Vendida oli varmaan kans hyvä, koska yhtään huonoa bändiä ei illan aikana soittanut.
Horros, suomibändeistä odotin tätä eniten. Ja kovempihan tää oli kuin mitä odotin tai muistinkaan. Kovaa crustia, jossa on sopivasti räkäisyyttä mukana. Sekä semmoista asennetta, että me tehdään tää näin ja ajatelkaa te mitä ajattelette.
Näiden jälkeen sitten Ahna. Aika paha paikka mennä lavalle, Horroksen jälkeen.Ainakin mun mielestä. Mutta eihän se tätä duoa haitannut täysillä vetivät settinsä. Vertailukohteeksi voisin ottaa pyörremyrskyn. Kovempi oli Ahna kuin joulukuussa 2011.
Iskra sitten viimeisenä. Eipä mulla ollut tietoa tästä bändistä etukäteen (jaksa mistään netistä kuunnella), joten kiinnosti kovasti. Tummasävyistä crustia tuli. Ja tulikin pitkästi, hitto nää soitti pitkän setin. Vai tuntuiko se vaan siltä, voi olla.
Mutta kovin kyllä oli hyvä tämäkin bändi. Pakkohan sitä oli käydä ostoksilla heidän distropöydällä.
Semmoinen tuli tuossa Iskran soittaessa mieleen, että mitähän Kanadan ilmassa on kun sieltä tulee näin kovia naishuutajia. Kuten tää  Iskran huutaja, Ahna Anju (joka viel rumpaloi samalla) ja sit Fuck The Factsin huutaja.
Sit viel ainakin Iskran ja FTF:n huutajat on lavan ulkopuolella aika hiljaisia ja rauhallisia. Tai ainakin sen vaikutelman heistä saa.
Anteeksi, tuli tuommoinen harhauma tuohon. Mutta eipähän tuossa oikein sitten muuta kuin sovittiin sunnuntairoudaukset ja jotain pientä/ perinteistä vielä kohellettiin. Sitten olikin hyvä lähteä hyvällä mielellä kotiin.

Written by mogalix

June 12th, 2013 at 4:19 pm

keikka:8.10.2012 pub Port Arthur, Turku Umpio, Ekaria, Alert! Alert!

without comments

8.10.2012 pub Port Arthur, Turku
Umpio, Ekaria, Alert! Alert!

Syksyisen maanantai-illan ratoksi oli Paavo ja apurit järjestäneet tämmöisen keikan. Mukana piti olla Juggling Jugulars, mutta sairastumisen vuoksi ei ollut.
Ilta aloitettiin heti täysillä eli Umpiolla. Olipas se kovin aggressiivinen setti. Alusta loppuun täydellä teholla, ei mitään hidasteluja. Mutta oli myös lyhyt setti. Tykkäsin minä silti. Taisi olla illan kuvatuinta nuo Umpion epäsoittimet.
Ekaria aloitti sitten heti ja välittömästi, kun Umpio lopetti. Tämä oli kuulemma suunniteltu juttu. Oli miten vaan, tehokasta se ainakin oli. Turha sitä on antaa tunnelman laskea. Ekaria onkin muuttunut sitten keväästä 2012, enkä
tarkoita pelkästään jäsenvaihdoksia. Bändistä on tullut jotenkin tummasävyisempi ja raskaampi. Ei mitään heviä vaan semmoista painostavaa maailmanlopun tunnelmaa heistä huokuu. Olihan tämä muutos havaittavissa jo
Taideslummin keikalla, mutta nyt soundit oli paremmat. Vaikka vieläkin jäi kitara ja basso ”jalkoihin”, mutta en jaksa nyt valittaa tuosta volyymiasiasta enempää, kun se on tuossa keikkapaikassa tuo. Ja hyvä että on edes joku
paikka. Ekarialtakin siis oikein hyvä keikka.
Viimeisenä sitten Alert! Alert! Puolasta. Heti alkuun kiinnitin huomiota siihen että kitaristi muistutti Sur-Rurin Larea ja basisti Utbrottin Helenaa, terveisiä nyt sit vaan kaikille. Alert! Alert! oli paikoin hyvän-kuuloista synkistelyä, mutta
sitten taas paikoitellen (liian usein ja liian) punkpoppia/-rokkia. Laulaja oli hivenen monotoninen, mutta arvelen sen nyt johtuvan ihan maanantai-illasta. Mitenköhän se näiden auton sivuovi on kestänyt lopun reissua. Oli hiukan
huonokuntoinen.
Kaikilla bändeillä/ esiintyjillä oli lyhyet setit, vaan se ei kyllä haitannut noin maanantaina. Summa summarum, kiva ilta oli. Kiitos.

 

Kirjoitus julkaistu alkujaan Kohellus 3 zinessä.

Written by mogalix

April 4th, 2013 at 5:32 pm

Keikkaraportit: Räkärokki 2013

without comments

Ensimmäisen kevätkuukauden Turussa aloitti tänävuonna Räkärokki (1-2.3). Lähdinkin hyvillä fiiliksillä katsomaan keikkoja, koska viimeisistä menoista ja meiningeistä olikin jo vähän aikaa.

Keikkapaikalle tulinkin ensimmäisten joukossa, kun oli jäänyt ennakkoliput hankkimatta ja lippujen loppumisella peloteltiin. Tuli sitten hommattua kahden päivän lippu, vaikka lauantaina paikalle pääsemisestä en ihan varma ollutkaan. Pienen odottelun jälkeen alkoikin ovilta kuulua pientä rytinää ja meteliä, joka tarkoitti että porukkaa alkoi saapua paikalle. Siinä sitten istuskeltiin, moikkailtiin tuttuja, vaihdettiin kuulumisia, tutustuttiin uusiin ihmisiin, otettiin yhteiskuvia ja kippisteltiin kaljoja.

Illan musiikin aloittikin Noituus. Tuttuja biisejä, tuttua mögää ja varma lavaesiintyminen eli hyvän keikan vetivät. Seuraavaksi soitti Tohtori Koira (jonka olin Puntalassa tainnut unohtaa katsoa). Tohtori Koirasta jäi mieleen hauskoja sanotuksia kuten ”Paaville terveiset”, joka sitten jäikin päähän soimaan, varsinkin sunnuntaiaamuna erään tutun lapsen kastajaisissa… Jäin myös pohtimaan, että onko Tohtori Koira saanut nimensä sen kakkoselta joskus tulleen lastenohjelman mukaan (jota ainakin itse pienenä seurasin). Keikkojen välissä pohdittiin politiikkaa ja juteltiin muuta filosofista kavereiden kanssa. Sitten soitti D-Beatles (pohtisin muuten, että on jotenkin aika nerokas punk bändinnimi). Hyvän keikan vetivät, vaikka taisinkin siinä vaiheessa iltaa olla vähän väsyneen näköinen. Viimeisenä olikin sitten Sörsselssöns (aika mielenkiintoinen nimi). Sörsselssöns esiintyikin ilman paitoja ja taisi siinä joku housuistaankin luopua, muutamat yleisöstäkin ottivat sitten paidat pois. Itse katsoin keikkaa parvelta ja lähdin sen jälkeen kotiin nukkumaan.

Lauantaina pitikin sitten herätä 6 tunnin yöunien jälkeen ja lähteä saareen juhlimaan mammani 60-vuotis syntymäpäiviä. Syntymäpäivät veivätkin sen verran aikaa, että ehdin Räkärokkiin vasta yhdeksän aikoihin ja kaksi ensimmäistä bändiä jäivät näkemättä. Olin kuitenkin paikalla ennen Yleislakkoa ja tuli osallistuttua pittiinkin. Lauantaina taisikin olla aktiivisempaa tai enemmän porukkaa, kun oli pittejäkin. Se on myös hauska asia, että Yleislakon keikan (yleensä ainakin ”Jyvät ja akanat” ja ”Valtio, uskonto ja isänmaa”) aikana yleisö alkaa heilua ja laulaa mukana. Toisaalta ainakin ”Jyvät ja akanat” kertosäe on helppo oppia ja se jää soimaan päähän, varsinkin jos näkee laulussa mainittuja henkilöitä TV:ssä, koulukirjoissa tai lehdissä.

Seuraavaksi esiintyi God Given Ass, joka soittaa rennompaa punkkia. Hyvä keikka oli myös, vaikka pitikin Yleislakon pitin jälkeen vähän istuskella, Myös God Given Ass:n keikalla jotkut parempikuntoisemmat kuin minä heittivät pittiä, taisi siellä joku kaatuakin. Bändien välissä tuli taas istuskeltua, paranneltua maailmaa kavereiden kanssa ja maisteltua bisseä. Lauantaina tajusin myös ottaa keikkakuvia enemmän ja tuli ostettua Melusaasteen ja Eyewitnessin levytkin. Sitten soittikin Kylmä Sota, josta monet näyttivät myös tykkäävän. Keikka oli hyvä, itse heiluin eturivissä ja sain settilistankin (toinen ”settilistakokoelmassani”). Viimeisenä soitti Maailmanloppu asiallista hc-punkkia.

Loppuillasta tuli vielä jäätyä diskoon katsomaan menoa ja hölötettyä kaikenmaailman turhanpäiväisyyksia esimerkiksi Italo Discosta tuttujen kanssa. Aika kauan tuli valvottua ja seuraavana aamuna sitten pirteänä katsomaan kun eräs vauva sai nimensä (ei, kirkossa ei nukuta…). Tähän loppuun laitan vielä perinteiset kiitokset järjestäjille.

-Wannabeekrusti

Written by papu

March 12th, 2013 at 2:06 pm

Posted in Keikkaraportit

keikka: 30.8.2012 Titanik-galleria, Turku, Noise meets jazz-ilta

without comments

30.8.2012 Titanik-galleria, Turku
Ilja Belorukov, Pentti Dassum, Lauri Hyvärinen ja Topias Tiheäsalo.
Noise meets jazz-ilta

Tästä tapahtumasta sain kuulla samana päivänä ja ihan yllärinä. Kiitokset Vekelle, että tieto ylipäätään saavutti minut.

Siinäpä sitten mietin aikataulujani, kun oli treenit ja saunavuorokin varattuna. Mutta ajattelin sitten mennä treenien jälkeen käymään paikalla, ainakin palauttamassa
Penalle lainassa olleen Sledge Hammer –dvd:n.

Penan näinkin heti  siinä gallerian ulkopuolella. Kuulumisia siinä sitten vaihdettiin ja mukavia turistiin. Ja kuinkas ollakaan minut ylipuhuttiin jäämään paikalle.

Alkuosa keikasta oli seesteistä, tunnelmallista ja kaunista sävelten harmoniaa. Kunnes romurauta rupesi ryskämään ja kirskumaan villiten saksofonin ja kitarat tolaltaan.
Kuvittelin olevani orjana terästehtaassa. Keskivaiheilla settiä tuli jälleen seesteisempi osuus, vanhaa Suomi-filmi tunnelmaa. Kunnes lopputöristys, jonka aikana kitaristit
vaikuttivat mielipuolisilta Väinämöisiltä (johtuuko mielikuvani siitä, että pitivät kitaroita sylissään kanteleen tapaan). Saksofoni tuuttasi, suhisi, korisi kuin lävistetyt keuhkot.
Kaiken tähän kuorrutti infernaalinen romumelu, joka oli ehkä se viimeinen linkki joka säilytti kuulijat todellisuudessa.

Jonkun 50 minuuttia taisi tuo kestää, mutta aika meni kyllä huomaamatta. Eikä esitys tarvinnut taustalle mitään muka rankkaa kuvastoa.

Hauskaa oli se, kun paikalla oli eräs iäkkäämpi mies, kovasti yritti taputtaa jo alkuosassa settiä. Ei siis kannu-tustaputusta vaan että lopettakaa jo.
Ilmeisesti olisi halunnut ”oikeaa” musiikkia. Poistui sitten paikalta, ehkä pettyneenä. Muutenkin oli lysti seurata ohikulkijoiden ilmeitä. Keikka sisätiloissa,
mutta  varmaan ulos jotain kuului ja ainakin ikkunoista näki sisään, kuten myös ulos. Niin ja se, että kerkesin saunaankin .

Written by mogalix

March 12th, 2013 at 2:05 pm

keikka: 25.8.2012 Klubi/ Ilta, Turku, Terveet Kädet

without comments

25.8.2012 Klubi/ Ilta, Turku

Terveet Kädet

Edellisen illan Helsingin reissu  ja päivän Turku kierros Pekan kanssa hiukan painoi, mutta parit GT:t piristi kummasti kehoa ja mieltä. Että hyvin jaksettiin polkea lähiöstä kaupunkiin, sillä siellä meitä odotti Terveet Kädet(jatkossa TK).

Aikataulut olivat venyneet, varmaan myös paukkuneet. Olisi ollut oikein hyvä mahdollisuus nähdä illan kaikki bändit, mutten nähnyt. En tosin oikeastaan yrittänytkään. Oululaisten kanssa tuli höpötettyä TK:n myyntipöydällä ja bäkkärillä.

Tuli sitten sekin aika, että TK:n piti mennä soittamaan. Ei mekään jääty Pekan kanssa bäkkärille pyörimään. Tk oli taas kerran mahtavaa tykitystä alusta loppuun. Tuli vanhoja klassikoita, kuten myös uusia klassikoita. Parhautta! Uh! Muistelen lämmöllä.

Olen varmasti sanonut aikaisemmin, mutta toistonuhalla sanon taas TK:n tänhetkinen kokoonpano (Läjä- Ilari-Jani-Aki) on kyllä helvetin hyvä ja raaka, siis saatanan kova.

Keikanjälkeen jotain zegoilua ja horinaa (esim. pohdintaa onko Jallu nykyajan Sorbus, yms). Kunnes sitten siirtymä lähiöön eli kotiin ja nukkumaan.

Julkaistu alunperin Kohelluksessa.

Written by mogalix

February 27th, 2013 at 11:43 am

keikka: 19.7.2012 Streetbar95, Turku, Mugrind, Eyewitness, Sotavamma

without comments

19.7.2012  Streetbar95, Turku
Mugrind, Eyewitness, Sotavamma
Heinäkuisena torstaina oli tuommoinen keikka Turussa. Jotenkin onnistuin sössimään tuonne lähdön ja saavuin paikalle, niin että Sotavamma jo soitti keikkaansa. Senlisäksi, että olin myöhässä, jäin vielä terassille juoruamaan Ekarian Janken ja Larsin kanssa. Eli Sotavamma jäi näkemättä.
Sitten kuitenkin lunastin lipun ovelta ja juoman tiskiltä, juuri ennen kuin terassi suljettiin. Pöh, eikun sisälle istumaan. Sisälle olisi ollut jokatapauksessa siirryttävä, kun espanjalainen Mugrind aloitti keikkansa. Bändi olikin melkoista murinaa ja grindinää, eikä alkuun kuulostanut ollenkaan huonolta. Oikein hyvältä itse asiassa, mutta kun keikka kesti, kesti ja vieläkin kesti, eikä oikein menoa ja meinikiä ollut, rupasi kyllä puuduttamaan pahasti.  Tulipahan siinä keikanaikana selattua Räkä-levyt distrolaatikot ja muuta oheistoimintaa. Lyhyemmällä setillä olisivat Mugrindit tehneet tuhoisaa jälkeä.
Eyewitness oli illan viimeinen, eikä suinkaan hidas. Keikka oli heidän Päättäjät on kännissä ep:n julkkarikeikka (juuri muita ollutkaan kännissä tuol keikalla kuin päättäjät). Hyvä keikka, ehkäpä jopa paras jonka minä olen nähnyt. Soittovarmuus kasvanut kovasti ja sen kyllä huomasi.  Yleisössäkin esiintyi jotain epämääräistä liikettä, sen mitä siinä biljardipöydän ja lavan välissä mahtui. Se bilispöytä oli kyl harvinaisen tyhmässä paikassa.
Yleisömenestys ilta ei kuitenkaan ollut, joten taisi punk-keikat jäädä sitten tähän tuossa baarissa. Itse kuitenkin poistuin paikalta tyytyväisenä distrosta hankitut lomalukemiset taskussa.

 

#Kirjoitus julkaistu alunperin loppuunmyydyssä Kohellus #1 lehdessä.

Written by mogalix

January 11th, 2013 at 6:53 am