Kalenteri | Foorumi | Zine | Galleria

Alan kulttuuri turussa.

Archive for the ‘Kohellus’ tag

Kohelluksen muistitestissä Rönky

without comments

Kohelluksen muistitestissä Rönky-lehden toimittajat Kupla Aivonen (KA) ja Kekkuli. Aloitetaanpa testi.

Muistatteko jotain Rönkystä vai lopetetaanko tähän?

KA: Hyvin vähän muistaa ja mieli tekisi kyllä lopettaa, mutta yritetään.

Mikäs se laittoi aikoinaan tekemään Rönkyä? Joku juoppohulluuskohtaus vai?

KA: Alkoholi aiheista pienlehteä ei ollut piireissä näkynyt ja tuohon aikaan pändi  ja muuhunkin tekemiseen liittyi vahvasti alkoholi ja sen kanssa vehtaaminen.
Silloin tais olla ylimääräistä aikaa vähä enemmän.
Treenikämppä oli nahkatehtaalla ja samassa paikassa myös järjes-töillä toimistot. Olisko ollu Animalian toimisto, missä eka rönky kasattiin.
Myöhemmin jopa ostettiin oma kopiokone ja sillä raksuteltiin pikkupienissä lehteä.

Mistä muuten toi Rönky nimi tulee?

KA:  Tätä en muista mistä tuli. Muistaako Kekkuli?

Kekkuli:  Perimätiedon mukaan rönky nimi tulee Kettusesta. “Moni teidänkin tuttunne rönkyisi siellä pahalla äänellä”.

Kokeilitteko kaikki kiljuohjeet mitä Rönkyyn tuli?

KA:  Ei. En usko Pirkka lehdenkään testanneen kaikkia niksejä, mitä sinne lähetettiin?
Joitakin kokeiluja oli esim. tuoremehusta jäädyttämällä tehty kilju. Tämähän piti kokeilla kesällä. Siinä oliki oma operaatio, että saatiin kaikki purkit pakkaseen. Kellään ei ollut kotona isoa pakastinta, niin mehu purkkeja oli sit siellä sun täällä jääkaappien pakastelokeroissa.

Vieläkö pelailette käymisastioiden ja Mehukatti-pönttöjen kanssa?

KA:  Justiin siivosin varastoa ja huomasin yhden käymispöntön. Sisällä oli tyhjiä viini pulloja, lappo ja korkituslaite. Ei ensimmäisenä kyllä tullut mieleen alkaa tekemään omia juomia. Muistoja se kyllä herätti. Turbohiivakiljut oli niin kovia käymään, että vesilukosta tuli vedet ulos.
Mehukatti purnukasta ei saata enää edes vettä juoda, kun tulee pahat fläshpäkit hiivasotkuista.

Oliko Rönky-records oma juttunsa vai kustannettiinko levyjä lehden tuotoilla vai  toisinpäin?

KA:  Levyjen julkaisu oli enemmän Kekkulin juttuja.
Lehtirahoillahan me on ostettu talot, veneet ja Espanjasta loma-asunnot. Erittäin tuottoisa bisnis.

Rönkyhän ilmestyi silloin kun tuo StraightEdge oli aika in ja pop. Tuliko heidän taholta paheksuntaa vai suporttia? Vai noteerasivatko teitä lainkaan?

KA:  Mikä straigh edge? En kyllä huomannut mitään tämmöistä. Minor Threat orkesterin musiikkia oli kyllä mukavaa kuunnella, kun ryypiskeltiin.

Onkos teillä nykyään jotain vastaavaa Tee Se Itse meininkiä kuin Rönkyileminen ja sen oheistoiminnat olivat?

KA:  Vähiin on jäänyt TSI toiminta ainakin alkoholin parissa.

Kumpi soi useammin lehdentekotalkoissa Discharge vai Iron Maiden?

KA:  Kyllä se tais olla DISORDER joka soi taustalla. CHAOS U.K/ DISORDER/AMEBIX eli Bristol meininkiä kuunneltiin paljon.
Loppu illasta/yöstä pärähti yleensä sit maidenit soimaan.

Tuleeko viel joskus joku spesiaali-Rönky ?

KA:  Ei.

Mihin muuten Rönky aikoinaan loppui vai onko se vaan katkolla?

KA:  Antabuskuurilla se on. Aikansa kutakin.

Oliko nyt kauheaa kun jouduitte vanhoja muistelemaan?

KA:  Joo. Tikkuja silmät täynnä.

Että näin. Muistitesti meni mallikkaasti. Kiitokset vaan Kupla Aivo-selle ja Kekkulille.                          

Ja kiinnostuneiden kannattaa etsiä Rönky-lehtiä divareista ja ehkä huutonetistä. Toimittajilta ei kuulemma löydy.

Haastattelu julkaistu alkujaan Kohellus-Zinessä.

Written by mogalix

July 25th, 2013 at 11:09 am

Batman & Robin: suuri kultalevyryöstö

without comments

Batman & Robin: suuri kultalevyryöstö

Gotham cityn äänilevymuseosta on ryöstetty kultalevyt, mikä inhoittava juoni yhteiskuntaa vastaan. Arvatkaas ketkä hälytetään apuun. Just, Voimakaksikko. Ryöstöpaikalla on kuitenkin Arvuuttaja, Pingviini, Kissanainen. Seuraa kamppailua. Ja katalat konnat saa Voimakaksikon vangituksi jättiläislevylautaselle ja supertimanttineula lähestyy…

Haluat varmaan tietää miten käy. Kuuntele youtubesta. http://www.youtube.com/watch?v=Ag_XO6mq-3I

Mutta kannattaa sit kuunnella loppuun asti, koska muuten voi mennä yöunet, kun tämä on niin jännittävä.

Alun perin tämä on julkaistu seiskatuumaisena jo vuonna 1967 ja uusinta tullut 1987 (joka minulta löytyy, ihan pakko paukutella henkseleitä). Kannet on aika tylsät, mutta onneksi toi levynsisältö sitäkin parempaa.

batman

Kirjoitus julkaistu aluperin Kohellus-Zinessä.

Written by mogalix

July 25th, 2013 at 11:06 am

Posted in Kohellus,Levyarviot

Tagged with ,

Hisko Detria vastaa Kohelluksen kysymyksiin

without comments

hisko_detria-logo

Hisko Detrian  juuret ulottuvat vuo-teen 1970 ja Saksaan. Minne sinne ja keitä silloin oli mukana? Entä nyt? Onko nykyään muita alkuperäisjäseniä kuin rumpali?
-AB: Itseasiassa ihan aluksi rummuissa oli Karl Breitner. Nykyinen rumpali aloitti 1975 eikä muista tyypeistä ole tietoa. Klaus ei juurikaan halua puhua niistä ajoista.
-KL: Mä en muista niistä ajoista paljon mitään, olin pikku poika. Karl on itseasiassa ainoa jota mä muistan koska hän oli se joka istutti mua rumputuolin päälle ja näytti mulle mitä motorik tarkoittaa. Muita tyyppejä en muista ku oikeesti tosi hämärästi, muistikuvia on jonku verran sitä kellarista jossa oli koko ajan jammia ja kauhe savusumu.
-VR: Nykyisen kokoonpanon en-simmäiset treenit pidettiin myös alkuperäiskokoonpanoa kunnioittaen bunkkerissa. Riitti sitä jamia sielläkin. Ensimmäinen biisi mitä soitettiin yhdessä kesti 33 minuuttia. Yhdellä riffillä mentiin alusta loppuun ja lopusta takas alkuun. Breitnerin nykytilasta ei ole sen tarkempaa tietoa. Viimeisten huhujen mukaan äijä on vetäytynyt Nepalin vuorille elämään yksinkertaista elämää ja harvoittamaan rituaalirummutusta motorik tyylillään. Nostan hattua!

-JS: Hisko Detrian alkuajat on mulle täysin hämärän peitossa. Klaus kertoo aina välillä jonkun pienen muiston sieltä täältä, mut ei niistä saa ikinä mitään otetta. Ne on sellasia pieniä välähdyksiä ja lapsen muistoja. Breitner on kyllä aina läsnä ja katsoo oppipojan soittoa, ja mä luulen että Breitner valvoo vieläkin meidän tekemisiä. Ehkä hänestäkin kuullaan vielä, kuhan saadaan homma toimimaan oikein.
Hisko Detriahan nauhoitti jo vuonna 1971 tupla-lp:n, mutta masteri tästä jäi Trabantin takaluukkuun ja hävisi. Onko totta ettei tästä nauhoitussessiosta ole mitään tallennetta jäljellä?

-AB: Tyypit ei vaan muistanut mihin jätti auton parkkiin. Klausin mutsilla on ullakolla joitain vanhoja treenisäänityksiä mutta niistä lisää myöhemmin.
-KL: En tiedä, en oo ainakaa kuullut mitään muuta se auton takaluukku tarina, uskon et ne on oi-keesti hävinyt sen nauhan. Mut ei ikinä tiedä, ehkä se joskus löytyy jostain kellarista, niiku mun mutsi joka oli koko ajan heiän kämpässä, löysi pari kuukautta sitten jammisession nauhan vuodelta 74.
-VR: Kuulin, että tuo auto ois jääny keikkareissulla sakkopaikalle yöksi. Kyseisen aikakauden saksalainen yleistehokkuus tietenkin johti siihen, että se auto hinattiin suoraan varikolle koska  eihän sen ajan pitkätukkamuusikoilla ollut rahaa mitään sakkoja maksella. Sen jälkeen Wulfgang Hilmenhüller huusi auton poliisihuutokaupasta 2000:lla saksan markalla. Oli varmaan löytänyt masterin takapakista ja haistanut rahan, koska vuonna -72 ilmestyi saksan pimeillä markki-noilla Hisko Dëtrian “Das Bunker” bootleg vinyyli. Se vedettiin todel-la nopeasti pois markkinoilta koska ilmeisesti Baaderin nimi soittajalistalla oli monille liikaa… Ebaysta kannattaa kokeilla jos kiinnostaa.

-JS: Tupla lp -huhut alkaa kyllä vaikuttaa ihan kunnon legendalta, kun tää tarina muuttuu vähän joka kerta. Välillä kuulee, että nauha ois lopullisesti kadonnut ja joskus Klausin vanhat kaverit huhuilee nauhojen löytyneen jostain ranskalaisten sukulaisten nurkista. Jotain nauhoja on kyllä kursittu kokoon mitä erikoisimmista jameista, ja ilmeisesti ”levyjä” on painettu neuvostoliittolaiseen tyyliin hämärillä kujilla röntgenkalvoille. Das Bunkerin tarina on aika erikoinen. Siinä lauloi alunperin kuulemma joku ruotsalainen sotahistorian opiskelija. Bändi oli jamitellut bunkkerissa ja tää kaveri oli happopäissään flipannut ja alka-nut hysteerisenä huutaa mikkiin natsien hirmuteoista. Se nauha ois kiva kuulla.
Kertokaahan nyt pitääkö tämä tarina paikkansa. Bändi onnistui suututta-maan jonkun mystisen magiaheebon, joka langetti bändin ylle kirouksen neljäksikymmeneksi vuodeksi ja tästä johtuen ette uskaltaneet tehdä mitään kuin vasta nyt?

-AB: Virallisen selityksen mukaan se Trabant-insidentti jäi kyrpimään niin kovin ettei äänityksistä enää puhuttu. Epäviralliseen tarinaan liittyy Rasputin.
-KL: Pitää paikkansa, joku vanha velho joka näytti just Øresund Space Collective:n Dr Spacelta heitti sen kirous. Viime vuonna hän kävi unessani, sillä oli kapuloita kädessä ja antoi niitä mulle, ymmärsin et oltiin vapautettu, seuraavana lauantaina oli ekat treenit.
-VR: Joo’o; Rasputin, Blavatsky, Gurdjieff ynnä muut mystikot on liitetty löyhästi Hisko Detria nimeen. Noihin aikoihin todellisuuden raameja taivuteltiin siihen malliin, etten ihmettele vaikka jotain olisi päässytkin läpi ja jokin toinen asia vaikuttanut toiseen. Ennen ensimmäisiä treenejämme nykykokoonpanolla koin tunteen, että NYT on aika jo jotain tulee tapahtumaan ja eihän siinä montakaan päivään ehtinyt kulua kun luimme porukalla loitsuja. Yhden riffin voima vakuutti, että tämä valitsemamme tie on se jota kannattaa seurata. Sen verran taikauskoinen olen, että sylkäisen kolme kertaa vasemman olkapääni yli aina kun joku rumpali soittaa fillin. Pfyi!

-JS: Mä olen aika skeptikko mitä näihin mystis-okkulttisiin hommiin tulee, mutta täytyy myöntää, että jotain juttuja tapahtuu joille on vaikea keksiä selitystä. Kerran, kun olin jäänyt yksin treenikselle miettimään vielä riffejä ja rakenteita, vahvistimesta alkoi kuulua hiljaa puhetta, joka neuvoi mua mitä motorik tarkoittaa kitaransoitossa. Salatieteet on ollu tärkeässä osassa Hisko Detrian toimissa, eritoten ihan alkuaikoina.
Teidän keikoillahan tapahtuu myös kaikkea mystistä. Outoja lämpötilan vaihteluja, esineet siirtyvät paikasta toiseen ja muuta vastaavaa. Tapahtuiko tämmöistä jo silloin alkuaikoina vai onko nämä jotain kirouksen jälkivaikutusta?

-AB: Kaikenlaista kummaa legendaa liikkuu alkuperäisjäsenten rituaaleista. En osaa niiden todenperäisyydestä itse sanoa juuri mitään mutta viime kesänä keikalla nähtiin samanaikaisesti sekä vesisadetta että auringonpaistetta ja lisäksi mystisiä kemikaalivanoja. Siinä riittää skeptikoille pohdittavaa.
-KL: Sama velho vielä leikkii vähä meiän kanssa.
-VR: Ainakin yleisö on joskus siirtynyt toisaalle vaikka olivatkin ensin paikalla. Omaan keikkoja edel-tävään rituaaliimme kuuluu Timanttipään kutsuminen, mutta ei siitä sen enempää. Oujea!

-JS: Noita teleportaatioita on tosiaan sattunut. Mä olen pari kertaa huomannut yhtäkkiä olevani kusella, vaikka hetki sitten seisoin lavalla soittamassa.
Haluatteko vielä kertoa jotain? Menneestä tai tulevasta?

-AB: ZEKE!
-KL: MÖGÄ!
-VR: Maistuu!

-JS: Vitamin E!

 

hd_srpk

http://hiskodetria.bandcamp.com

 

(haastattelu julkaistu alunperin Kohellus #3 lehdessä)

Written by mogalix

July 2nd, 2013 at 2:18 pm

Sotatila: 2005-2011 cd

without comments

sotatila cd

Sotatila: 2005-2011 cd

Sotatila, bändi josta tykkäsin heti kun ekan demon kuulin. Tämän bändin kohdalla eka demo ei todellakaan ole paras. Tähän asti onkin minun ollut tyytyminen ton ekan demon ja Propaganda is hippies kokoelman biiseihin, kun nää on muuten julkaissut vaan vinyyliä. Onneksi nyt sitten joku japanissa ymmärsi pistää näitä cd:nä ulos, arvostan. Levystä nyt jotain tähän. Jos ydin on kova, niin onhan tää levy kovempi, musa on raakaa ja ah, niin ihanaa. Kannet on rujot, mutta niin kauniit. Bisse auki ja stereot täysille, niin tätä levyä kuunnellaan. Mutta koska minulla on oikeus, niin kerron tähän nyt parit Sotatila-muistot. Puntala 2008, minulla oli kunnia päästä heidän kanssaan koheltamaan lavalle. Se oli kyllä hieno elämys. Biisi oli Kaaoksen Vaihtoehto. Se meni aika vaihtoehtoisesti, ainakin minun osalta. Toinen muisto sitten. Töissä minulla oli päivänä eräänä päälläni Sotatila t-paita. Se missä luuranko pitää aivojaan kasassa. Eräs asiakas sitten katseli sitä kuvaa ja totesi  ”Toi yks luuranko pesee hiuksiaan.”. Näihin tunnelmiin.

http://www.punkinfinland.net/bands/sotatila/

Arvio julkaistu alunperin Kohellus-Zinessä.

Written by mogalix

July 2nd, 2013 at 2:17 pm

Posted in Kohellus,Levyarviot

Tagged with ,

Puntalarock 2012, lempäälä

without comments

Puntalarock 2012

Puntalaan lähdettiin bussilla Tuomaksen (D-Beatles) kanssa N.M.K.Y.n reissulla, aikaisin lauantaiaamuna. Eli kuten jokainen fiksu lukija huomaa kyseessä oli kevennetty festarireissu.

Lempäälässä sitten meillä olikin aikaa ennen festaribussin lähtöä, niin me noselat menimme ja tutustuimme nähtävyyksiin. Emme tosin löytäneet kuin Frendit pubin, mutta se kelpasi meille. Sieltä sai ”vettä” kuihtunut. Oli joku muukin festarivieras löytänyt saman nähtävyyden.

Muutaman pakollisen mutkan kautta sitten bussiin joka meidät kuljetti itse pelipaikalle. Siitä sitten portilta lunastimme sisäänpääsyn. Jossa melkein heti alkoikin Death With aDagger mellastamaan. Olikin saakelin kova keikka.Vaan sitä minä ihmettelen, miksei tullut U.F.O.: Doctor, doctor biisi alkunauhana. Miksi?

Sitten tuli seurattua bändejä vain osittain tai ei ollenkaan. Kun paikalla kuitenkin oli ystäviä, tuttavia, kavereita, joiden kanssa oli mukava rupatella ja pöljäillä. Taas tuli nähtyä muutamia henkilöitä, joita ei ole vuosiin nähnyt.

Mutta kun oli aika että lavalle saapui Doom, siinä jäi silloin jutut kesken. Doom oli kyllä se syy miksi ylipäätään festareille lähdin (jos joku bändi pitää syyllistää, eikä kavereita). Eikä Doom todellakaan pettänyt, vaan ylitti odotukseni. Doom oli mahtava, aivan mahtava.

Doomin jälkeen soittaneet ei kiinnostaneet. Niillä ei vaan ollut minulle mitään sillä hetkellä. Eli epämääräistä haahuilua, hortoilua, höpöttämistä. Ukkosmyrskykin siinä oli, hyvä show.

Sunnuntai, se oli kärvistelyä, odottelua, kunnes lähdettiin kotiin. Siinähän se sit oli taas.

Kiitos, kumarrus ja Iso käsi Puntala-crew kun järjestitte.

(Mikä helkutin N.M.K.Y. kysyt. Sehän on Nuorten Miesten Krustillinen Yhdistys)

Kohelluksesta tuttu juttu tääkin.

Written by mogalix

July 2nd, 2013 at 2:15 pm

Kohellus haastattelu: Mikko & Sanna (Bad Jesus Experience, Tuomiopäivän Lapset)

without comments

Kohelluksen haastatteluhelvettiin joutui myös Mikko ja Sanna Bad Jesus Experience ja Tuomiopäivän Lapset bändeistä.

Esitelkää toisenne?

M: Mikko, BJE orkesterin rihmakalloinen kitaristi ja tässä nyt enimmäkseen äänessä. Sanna, jota Seinäjoen terveyskeskus luonnehti vuosia sitten perusterveeksi nuoreksi naiseksi, lauleskelee samassa orkesterissa. Molemmat tavallisia hitaasti keskiluokkaistuvia ja keski-ikäistyviä entisiä nuoria.

Muistellaan heti alkuun vanhoja eli Tuomiopäivän Lapset. Milloin olitte siinä mukana? Miten jouduitte? Jäikö minkämoisia muistoja? Mihin sitten loppui?

M: Minä läksin Tornioon opiskelemaan ja taisin jo päivän Torniossa asumisen jälkeen olla bändiin liittyneenä. Hommat kävi noin nopsaan siksi, että basisti Kari oli luokkatoverini, ja he olivat juuri antaneet edelliselle kitaristille Makelle kenkää, ilmeisesti potunnoston vuoksi. Huomattiin muutenkin Karin kanssa, saman tien kun tutustuttiin, että meillä oli hyvin samantapaiset arvot ja huumorintaju. Sanna tuli mukaan myöhemmin, kun olin jo ehtinyt soitella Ei koskaan periksi ja Saatanan murhaajat seiskoilla. Alkuperäiselle laulajalle Swemballe taisi niin ikään iskeä kiinnostuksen vähyys päälle ja tuolla Saatanan murhaajat seiskalla jollotellut Veikko ei ehkä sittenkään ollut meidän tyyliin sopiva laulaja. Noin niin kuin nätisti sanottuna. Oltiin Karin kanssa kuultu Sannan kiekunaa jonkun hänen projektinsa yhteydessä ja tiedettiin, että siinä on meille oikea laulaja. Hiukan piti vissiin suostutella ennen kuin Sanna kehtasi lähteä mukaan.

S: Kumma homma, mutta en muista tätä Teplikseen liittymistä. Yht’äkkiä konttasin hirvittävässä humalassa Kasisa-lin lattialla ja yritin epätoivoi-sesti löytää biisilistaa. Kovasti pojat kehuivat. Herrasmiehiä kun ovat. Vuosi oli kait 95?

M: Muistoista vois mainita ainakin sen, kun ekan kerran näin Tepliksen Vaasassa, ennen kun olin siis itse liittynyt bändiin. Katellessani sitä kännistä kohellusta vannoin, että en koskaan tulisi soittaan noin paskassa bändissä. Meni vissiin viikko ja ne sanat oli syöty. Hyviä muistoja jäi kyllä niiltä harvoilta keikoilta mitä tehtiin. Juoma virtasi ja ei se soitto ainakaan paremmin menny ku sillä näkemälläni Vaasan keikalla. Muistan myös ekat tree-nit, joihin ainoastaan minä saavuin paikalle. Se oli aika kuvaavaa jatkoa ajatellen.
Teplis hyytyi siihen ku Tornio ei hirveesti tarjoa elämään eväitä ja kaikki muut bändiläiset muutti Turkuun, paitsi Altse. Yritettiin sitä vielä sieltäkin käsin tekohengittää, mutta rumpalin ja muun Bändin välinen etäisyys oli sittenki liian pitkä.

S: Jos lopettaa serkkujen laskemisen siihen, kun niitä on 40, niin kannattaa muuttaa todella pitkälle. Vistoa. Puis-tattaa vieläkin. No enihuu, liian kauaksi bändin kannalta, mutta ei noin muutoin.

Asuitte vissiin kommuunissa, Tuomiopäivän Lapset siis. Oliko se hyvä ratkaisu bändin kannalta vai rupesiko hierämään välejä?

M: Virallisesti Altsen kommuu-nissa asuttiin minä, Alste ja Veikko. Sannakin kyllä käytän-nössä tuolla asui. Välit pysyi hyvinä, mitä ny joskus saattoi olla jotain normaalia mökötys-tä, mikä kimppa-asumiseen kuuluu ihan luonnostaan. Lämmöllä muistelee noitakin kiljunhuuruisia aikoja. Tuomiopäivän lasten kannalta tuo oli myös hyvä ratkaisu, koska meillä oli treenis yhessä huoneessa ja päästiin aina kokeileen heti kaikkia juttuja mitä tuli mieleen ja muutenki tuli treenailtua normaalia tiiviimmin.

Kertokaas sit nyt Bad Jesus Experience bändistä. Alku, kokoonpano, kuinka kokoonpano muodostui, kuka keksi nimen, julkaisut, suunnitelmat? Ja julkaistaanko niitä teidän kymppituumaisia koskaan cd:nä? Niin ja kuka sen videon keksi tehdä siihen tokan kympin kansiin?

M: Minä ja Emmi aikamme jauhettiin kännissä siitä kuinka pitäs perustaa bändi. Tyhjän länkytystä kesti vissiin pari vuotta. Ei jaksettu aktiivisesti ettiä reenistä eikä muutakaan. Viimeisen Kolonnan Kaide kun sitten lopulta mainitsi, että heidän Musahotelli-luukussaan on bändille tilaa, niin olihan se alettava tekemään jotain. Sanna oli juonittu lauluun varmasti jo ekaa kännisuunnitelmaa puidessa ja kyllä Mikaki tuli bassoon vähä niin ku itsestään.

S: Noudettiin mukavassa maistissa ollut Mika Meksikon koneesta ja matkalla kentältä Kamppiin Mika ilmoitti tulevansa bändiin. No sehän passaa.

M: Nimen keksijästä ei ole täyttä varmuutta. Se syntyi krapulakaljottelun tuoksinassa. Ilmeisesti baarissa oli kes-kusteltu huonoista Jeesuskokemuksista. Julkaisuformaatista oltiin kaikki yhtä mieltä. Kymppi on kaunis esine ja sopivan mittainen formaatti meidän tyyliselle kolistelulle.
Minä en ainakaan aio henkilökohtaisesti panna tik-kua ristiin CD -julkaisujen eteen. Eivät nuo ylisuuret paljetit helvetistä juurikaan kiinnosta. En nyt kuitenkaan sano ehdotonta eitä tähänkään asiaan. Piilovideon ajatusta pyöriteltiin koko bändin voimin, mutta kyllä alkuperäisestä ajatuksesta ja lopullisesta ideasta saa syyttää Sannaa.

S: Naurattaa vieläki, että Suomen ensimmäinen AR-sovellus on punk-levyn kannessa. Ai että.

Onkos teillä ollut muita bändejä? Joko semmoisia missä olette olleet yhdessä tai erikseen?

M: Yhdessä ei olla muissa bändeissä soiteltu. Sanna soitteli Torniossa Nahkaa-nimisessä kokoonpanossa, joka taisi julkaista yhden demon ja minä jyystin vuonna varsilenkkari heviä Vomiturition nimisessä viihdeorkesterissa.

Sitten alkaa osasto henkilökohtaista. Torniossa olette ainakin asuneet ja nyt Helsingissä. Minkäs takia lähditte Torniosta? Haisiko keväisin liikaa paska? vai karkoitettiinko teidät? Vai mikä se laittoi muuttolaatikoita pakkaamaan?

M: Tuossa jo aiemmin aihetta sivusinkin. Tornio ei tarjoa kummoisia tulevaisuudennä-kymiä, ellei ole piriä käyttävä pikkurikollinen tai terästyöläinen. Sanna painui Turkuun opiskelemaan ja minä hiippailin perässä. Yhteen aikaan Turussa tuntui asuvan puolet Torniosta, mikä oli tietysti mukavaa kun Turkulaisiinkaan tutustuminen ei ole aina ihan niin yksinkertaista.

S: Lisää syitä lähteä Torniosta. Keskustalaisuus: kaikilla ei edellenkään ole oikeutta jättää nurmikkoaan leikkaamatta. Lestaatiolaisuus: ei herraisä sentää, ei näin.
Parasta Torniossa on Haaparannan Ica Max. Toiseksi parasta on Systeemi (Systembolaget) ja kolmanneksi Hööks.

Tehän olette olleet yhdessä vuodesta käpylehmä tai jotain. Ja jos oikein olen käsittänyt, niin samassa työpaikassa olette nykyään? Sekä samassa bändissä soitatte? Vietättekö te kaiken ajan yhdessä vai otatteko välillä lomaa toisistanne?

M: No onneksi me ei töissäkään niin hirveen paljo olla tekemissä. Sopivasti myös harrastetaan ja touhutaan omia asioita, mitkä ei toista kiinnosta. Ei tartte erikseen ottaa lomaa toisesta kun oikeestaan ainoastaan viikonloppuisin ehitään kunnolla viettää yhteistä aikaa, jos silloinkaan. Niin ja muistakaa piltit, että pitkän suhteen salaisuus on taito riidellä.

S: Perusviikko menee näin. Kaksi-kolme iltaa viikossa hevosen selässä ja lopun aikaa töissä. Viikonloppuisin ehtii näkeen Mikkoa.  Emmin mukaan kätistään koko ajan. No daa ja drink to that!

Mikko ainakin lukee sarjakuvia, mites Sanna? Mitkä on teidän suosikki sarjakuvat? Entäs muu lukeminen, harrastatteko?

M: Molemmille kelpaa ainaki Sokalin Tarkastaja Ankardo, Bilalit ja Comesit. Noi ny ainaki muistin. Vähiin on sarjakuva-harrastus nykyään jääny, eikä mitään uusia tuulia ole tullu haisteltua pitkiin aikoihin. Kirj-oja tulee enemmän luettua. Nimeltä vois mainita ainaki Mu-rakamin, Pelevinin, Dosto-jevskin, Proustin, Nabokovin, Ellisin ja aika monen muunkin. Nyt on mulla kesken toi Katja Ketun Kätilö, eikä sekään vai-kuta yhtään hullummalta.

S: Kettu olisi ansainnut Finlandian! Luen laidasta laitaan, mutta Proustin kukkien kastelu ei vielä kiinnosta.
Sarjakuvia luen, kun Mikko sattuu ostamaan. Suosikit Mikko tuossa luettelikin. Sain ai-koinaan saarnan siitä, ettei Aku Ankkoja saa lukea ammeessa. Just.

Kissojakin teidän taloudesta löytyy. Montako? Miten vanhoja? Onko teillä aina ollut kissoja aikuisiällä ja lapsuudessa? Entä muita eläimiä?

M: Mulla on ollu lapsuudessa kotona aina kissoja. Sannalla ei. Ysärillä oli kausi milloin oli rottia ja niiden siirryttyä aikaan, otettiin sitte nuo meidän nykyiset kissat Reidar ja Kullervo. Oliskohan nuo nyt jo ainakin 14 vuotiaita herrasmiehiä.

S: Oli meillä myös kaikkien suosikki Martti the cat, joka luuli olevansa koira. Martti syö nyt muistoissa sähköjohtoja, skartteja, vinyylien suojapusseja, kenkiä ja kantaa pinkkiä puuhkaa. Turussa ennen kissoja, meillä oli Moskova. Hitto, että siinä oli hieno ja fiksu rotta.

Musiikkiosa. Diamanda Galasia te ainakin kuuntelette, mutta mitä muuta? Kumpi laittaa useammin Dischargea soimaan kotona?

M: No kyllä se taidan olla minä joka ne Discharget laittaa pyörimään. Tällä hetkellä kolisee hyvin ainakin Swansin uusim-mat levyt ja ikiklassikoina Sonic youth, Shellac, Tricky, Rudimentary peni, The Mob, Melt banana, Birthday party, Einstuerzende neubauten, Siekiera ja monet muut semmoset. Uudemmasta musiikista koitan seurailla kotimaisia uusia bändejä, jota tuntuu olevan nykyään kyllä ihan tolkuttomasti. Siis jopa niitä aidosti hyviä bändejä. Kyllähän noita uudempia ulkomaalai-siakin orkestereita yrittää seurata, mut jotenkin ne tahtoo unohtua saman tien. Poikkeuksiakin toki on, vaikkapa Cross stitched eyes, jonka levyt kyllä käy ainakin juuri nyt tiheästi lautasella.

Sannan levykokoelma on ehkä jonkin verran popimmasta päästä, mutta kyllä meillä on-neksi aika monessa kohtaa kuitenkin musiikkimaut käy yksiin.
S: Kuuntelen hyvää musiikkia, ihan mitä vaan. Mutta se täy-tyy sanoa hevisoolot on parhaimmillaankin aivan perseestä.

Nähdäänkö Hässäkkäpäivillä 2013?

M: Meidät tavoittaa sieltä huoltoaseman takaiselta nurmipläntiltä kaatuilemasta.

Jäikö jotain hampaankoloon tai jotain muuta mitä haluatte kertoa just ehdottomasti?

M: Ei kait tässä sen kummem-pia. Pitäs tulla taas joskus siellä Turussakin käymään, mut kun ei saa aikaseks. Tuu sä Veikki käymään täällä Helsingissä. Ei täällä meno oo ihan niin perseestä ku mitä maalaiset väittää.
S: Raatolle sekä Annelle, Ergille ja Jaskalle syysterhveiset!

Kohellus kiittää.

Kirjoitus julkauistu alkujaan Kohellus-zinessä.

Written by mogalix

June 12th, 2013 at 4:21 pm

Hässäkkäpäivät 2012. 6.-7.7.2012 Oulu, Ykän pub.

without comments

HÄSSÄKKÄPÄIVÄT 2012

6.-7.7. Oulu

Hässäkkäpäiville lähdin jo torstaina. Ensin autokyydillä Tampereelle, ajoitus osui oikein nappiin, kun ei tarvinnut kuin kävellä junaa. Junalla Ouluun, jossa oli Timppa vastassa. Kaupankautta Kempeleeseen. Rässi soimaan, juoma auki, sauna lämpiämään… Näissä merkeissä meni sitten myöhään tai aikaiseen. Hiukan unta ja herätys odottamaan muita mögäleitä.

Jotka saapuivatkin aamukahville sopivasti, kaffet kurkuun ja studioon. Nauhoitettiin mögää. Kossu-Pekka tuli hakemaan meidät, ajeltiin Ykän pubiin. Tässä välissä oli pakko vähän levätä. Siihen bäkkäri tarjosikin oikein hyvän mahdollisuuden. Tänä vuonna olikin sisätila bäkkäri. Heräsin siinä ja musat pauhasi. Hetken ajattelin että montakohan bändiä olen nukkunut, mutta kun silmäilin paremmin ulkolavalla olevaa bändiä tajusin sen olevan Projekti 15. Katselin sen sitten lasinläpi, ei aiheuttanut nyt laksatiivisia oireita, kuten kävi muinoin Luulajassa.

Uskaltauduin ulkoilemaan ja siellä olikin kauheasti tuttuja. Joten aikaa menikin sitten ihan vaan pihalla, enkä bändejä oikein ehtinyt katsoa. Saati että olisi ehtinyt zegoilla, ainakaan täysillä. Bändeistä tuli nähtyä ainakin Forca Macabra, Unkind, Perikato ja ne oli hyviä. Joitain muitakin pätkittäin, mut oikeesti oli paljon hauskempi hengailla huoltoaseman pihalla. Olin kyllä jonkun aikaa tuuraamassa levynmyynnissä.

Tuli yö, piti mennä nukkumaan, vaikka pelotti. Tai säädettiin niin ettei lähdetty yöpaikkaan vaan jäätiin bäkkärille koisaan. Meinattiin joutua yövartioiksi, mutta ei meitä huolittu. Hyvä siellä bäkkärillä oli nukkua, Forca Macabra oli meillä seurana.

Lauantaiaamu saapui. Heräiltiin, vittuiltiin toisillemme. Koluttiin nurkat oisko ruokaa / juomaa. Toista löytyi. Ulkona paistoi aurinko, se hyydytti. Pakko kerätä rohkeus ja mennä kysymään baarista saako kahvia. Sai sitä, eikä Ykä edes vittuillut? Kait se on jo vittuillut mulle tarpeeksi. Ei jaksanut lähteä kaupungille, huoltoaseman nurmikko kutsui. Parhaat bileet siel olikin. Oma keikka käytiin hoitaan pois, muutama S.M.F. oli jaksanut herätä. Sit vähän niin kuin edellisenä päivänä. Nyt kokonaan näin ainakin nämä Death Toll 80k, Murheenlaakso, Terveet Kädet. Monista muista sitten taas pätkiä. Pari kertaa piti sisältä lähteä heti parin biisin jälkeen pois, esim. Kieltolaki jäi pahasti näkemättä (tai näin pari ekaa biisiä). Mut sisältä loppui happi, eikä edes pierettänyt. Ulkona tuli onneksi nähtyä hieno video , joka on kätketty Bad Jesus Experiencen levynkansiin. Ja kaikkea muuta järjetöntä ja mieletöntä. Mahtavuutta.

Nyt mentiin yöksi keskustaan. Tarkoitus oli lähteä aamujunaan. Ei lähdetty. Oltiin laitettu vaan yks herätys ja se sammutettu heräämättä. Ei mennyt niin kuin Strömsössä. Meni siinä yhdet liput hukkaa, oppirahat on maksettava. Päästiin kyllä seuraavalla junalla, muut mögäleet Turkuun ja minä Hankasalmelle. Matkalla jo nauratti tuo aamumokailu, matkalukemisena oli Ajatuksen Valo #2 zine.

Kiitos Paskakaupunni ry! Hässäkkäpäivillä on paikka mun sydänmessä.

 

Tää on julkaistu Kohelluksessa.

Written by mogalix

June 12th, 2013 at 4:20 pm

Kohelluksen haastattelussa Roku Moguli

without comments

 Kohelluksessa julkaistu joskus aikaa sitten.

ROKU RECORDS  MOGULI


Kohelluksen ensimmäiseen haastatteluun joutui Roku-records Moguli. Antaa mennä.

Kuka on Moguli? Eli kerro nyt alkuun jotain itsestäsi. Kuka, mitä, häh?

Jep jep,
Moguli on sellainen joulupukkiin verrattava hahmo joka asuu kaukana sivistyksestä Hirvaan erämaassa. Syntyi vuonna 76 pontius pilatuksen kulta-aikoina ja siitä lähtien elämä ollut yhtä juhlaa. J. Seppänen opetti nuorelle Mogulille punkin kuuntelun semmoisena 13 vuotiaana räkänokkana. Viikkorahat meni siihen aikaan c-kasetteihin joihin Seppänen nauhoitteli hösseliä suomesta ja ulkomailta. Silloin oli myös Rovaniemen aktiivinuoret, jotka järjesti keikkoja Tommin nuorisotilalla. Tila oli jaettu puoliksi siten, että toisella puolella oli keikkoja ja toisella puolella päivysti pisara selviämisasema.

Musiikin kautta tuli myös tietoisuus, että yksilöllä on mahdollisuus muuttaa maailmaa. Tuli kuvioon pienlehdet ja käytiin Oulussa kattomassa mallia, miten taloja vallataan. Noh, vallattiin mekin Marttiinin vanha puukkotehdas ja sitten alettiin tekeen kauppaa kaupungin nuorisotoimen kanssa. Saatiin siinä kaupassa linja-autoaseman alakerrasta ihanteelinen tila, johon kuului 3 huonetta. Siellä soitteli erinäisiä bändejä ja samalla tehtiin vallankumousta ja oltiin tietoisia. Kyllä nää tiedät mistä Moguli nyt tässä paasaa.

Jossain vaiheessa tuli myös sitten distromeiningit ja levittelin erinäisiä zinejä ja punklevyjä pohjoisen väelle.

 Sitten kerro vuorostaan Roku-recordsista.

2002 se tais sitten alkaa. Mentiin Runkkuruuskasen studioon nauhoitteleen matskuja ja lukemaan Ruuskasen pornolehtikokoelmaa ja kuunteleen taas kerran Souvareiden Ameriikan valloituksesta ja sen bordellikäynneistä. Jos oikein muistan, niin ensin kävi Stiggan Andersson nauhoittamassa 7″ matskunsa ja kun jäi ylimääräistä aikaa, niin käytiin hakeen Kyrö ja Markus paikanpäälle ja nauhoitettiin Yhteiskunnan ystävien? Oodi ydinvoimalle biisi. Sitten jokunen viikko etiäpäin kävi Laybacks äänittämässä klassikoksi muodostuneen beer 7″ eepeensä. Sitten taas oli yy?:n vuoro ja nauhoitettiin eka ep.
Jotenkin siinä nyt oli semmoinen meininki, että Moguli oli päättänyt alkaa julkaisemaan levyjä ja jotta hommia ei olis tehty liian helpoksi, niin päätin julkaista kaikki 3 7″ yhdellä kertaa. Siitä se virallisesti lähti. Tietty aiemmin olin julkaissut Stiggan Anderssonin Cd-r:n, mutta sillä ei ollut mitään tekemistä Rokun kanssa.

Sen jälkeen tullut tasaisen tappavasti julkaistua semmoista musiikkia mistä dikkaillut ja ei ole tullut paljon ajateltua mitä muut on mieltä julkaisupolitiikastani. Jos on tehnyt mieli julkaista räppiä, niin silloin olen julkaissut räppiä. Toisinaan enemmän rokkia ja sitten tietty Hc:ta ja sen semmoista. Punaisena lankana ollut se, että jos olen jostain dikkaillut ja on pyydetty julkaisemaan, niin olen myös julkaissut.

 Kuinka olet päätynyt julkaisemaan juuri näitä bändejä? Oletko itse tarjoutunut vai bändit tyrkyttäneet? Vai jostain muusta syystä, ollut esim. niin kova keikka että olet siitä innostunut tms.?

Näemmä tähän tuli jo osittain vastattua tuossa edellisessä vastauksessa, mutta jatketaan.
Kun tässä miettii, niin ehkä helpoin sanoa että kun palaset on loksahtaneet paikalleen, niin silloin on tullut levy julkaistua. Joskus on joku kysynyt julkaisinko, joskus taas Moguli vuorostaan kysynyt, jossain tapauksessa kummallekkin osapuolelle ollut itsestään selvää, että näin tehdään, joskus joku halunnut, että ehdottomasti pitää olla Roku records joka julkaisee. Tietty keikatkin vaikuttanut ja on tullut joskus suoraa keikan jälkeen kysäistyä, jotta kiinnostaisko levyttää.
Mieleenpainuvin juttu on se, kun joskus menin mikseriin kuuntelemaan omaisuusvahingon biisejä ja vittu että kolahti. En voinut tajuta, jotta miksei kukaan ollut noilta levyä laittanut ulos. Sitten kädet hikoillen ja sydän jännityksestä pomppien aloin kyselemään, jotta kiinnostaisko että julkaisisin levyn. En ollut koskaan ketään noista nähnyt tai muutenkaan en heihin ollut tutustunut. No sitten tuli vastaus, että jos vaan kiinnostaa, niin voishan sitä. Siis niin mahtava bändi ja sain kunnian julkaista, se oli hieno kokemus!

Väliin taas muutama Moguli kysymys. Onko siulla omia bändejä? tai onko ollut?

Soitan edelleen Stiggan Anderssonissa. Bändi jota on vaikea mihinkään genreen laittaa. Aiemmin tullut soitettua Ihmisen hajussa ja Yhteiskunnan Ystävät? nimisissä orkestereissa.
Sitten on tuo ikuinen projekti nimeltään United 82. Vittu me tullaan vielä joskus ja nauhoitetaan klassikko 7″ Saa nähdä milloin, mutta ennemmin tai myöhemmin.

Sitten melkein tuli soitettua Lapinpolthajissa, mutta ei mogulista niin muusikoksi olis ollut, että biisit olisin yksissä treeneissä oppinut. Mutta onhan muuten kova bändi, vai kuis?
Ostitko sen maastoauton josta oli joskus puhetta?

Ei niistä kaupoista mitään tullut. Myi autoa, mutta sitten kun sille soiteltiin, niin ei kuulemma ollut kunnossa tms. Tuli jo valmiiksi ostettua toinen Elvis kojelaudalle, että voi sen uuteen autoon laittaa, mutta se vielä odottaa makkarissa tulevia haasteita.
Nyt olisi uusi kiikarissa. Ja se on niin kaunis, että ei ole vanhalla mantereella ennen nähty. Pitäisi käydä ehkä hakeen Ruotsista se, koska suomeen maahantuodut on veroteknisistä syistä aikanaan jatkettu 15cm maahantuojan toimesta ja se rumentaa koslaa kummasti. Moguli haluaa sen tehtaan version. Kyse on Subaru Bratista. On muuten hieno auto ja neliveto tietty. Uskon, että tulee olemaan klassikko 20 vuoden päästä. On niin kaunis.

Koska tuo levyjenjulkaiseminen /-myynti ei taida ihan elättää, niin käyt vissiin palkkatyössä. Siinä sulle on tullut tutuksi tuo pohjois-Norja. Onko siellä mitään punksceneä?

Heh, joo ei taida elättää ei. EIpä noita olis varaa ollut noin paljoa julkaista, jos ei olisi ollut hyväpalkkaista työtä Norjassa. Tromsassa jonkin verran punkkeja, mutta eivät olleet vielä silloin aktiivisia kun siellä asustelin. Nyttemmin viimeiset vuodet ollut enemmän pohjoisessa töissä ja täällä punkrock yhtä harvinaista kuin Pihtiputaalla konsanaan.

Nyt kun kerrankin pääsen paasaamaan, niin en helpolla luovuta. Pidän nyt puheen työstä ja itsensä arvostamisesta ja yleisesti siitä mitä minulle on punkbiisit opettaneet nuoruudesta asti.
Tunne oma ihmisarvosi, älä alistu siihen mitä joku pirun kapitalistiriistäjä sulle sanelee. Sinä teet sen tuloksen, ei se toimistusjohtaja pehmustelulla tuolillaan. Meillä on ne kädet joilla nuo tuotantovälineet pyörii. Älä anna niitä ilmaiseksi.
Syy miksi paasaan, on se, että meille tuli firmaan uusi toimitusjohtaja, joka pyysi ajamaan suomesta kesälomien jälkeen tapaamaan häntä. Olin juuri ottamassa kahvia kun se herra tuli ovesta ja käteltiin, sanoin nimeni ja hän omansa. Sen jälkeen totesi, että hän on uusi toimitusjohtaja ja hänellä on uusi järjestys. Niin ja teidän palkat on liian korkeat, ne tulee laskea. No, mitäs sen jälkeen. Sanoin itseni irti, tunnen oman ihmisarvoni ja en voi tehdä töitä ihmiselle, joka ei tiedä kuka sen rattaita pyörittää. Älkää alistuko jos teitä poljetaan. Taistelkaa vastaan. Vittu me ei olla mitää sätkynukkeja tässä kovassa markkinataloudessa. Muistakaa se, silloin meitä ei voi polkea. Kuulukaa ammattiliittoon ja jos jotkut hommat menee perseelleen, niin silloin sulla on lakimiehet takana. Näin se vain on.

No, nyt annan verenpaineen laskeutua ja vastaan, tullut aikatutuksi pohjoinen Norja. Eteläisimmillään olen työskennellyt Tromsassa ja itäisimmillään Kirkkoniemessä. Monet kaupungit ja kylät koluttu. Hauskaa on ollut ja paljon kaikenlaista olen kerennyt nähdä ja oppinut monia hienoja ihmisiä tuntemaan.

Sulla on vissiin kissa/kissoja? Montako? Miten vanhoja? Onko sulla aina ollut jotain lemmikkieläimiä, niinkun jo lapsuudessa ja aikuisena?

Jeps, mogulin perheeseen kuuluu kaikkiaan rouva, 3 kissaa ja 1/2 ravuri. Tuossa kesän lopulla juoduttiin lopettamaan 28-vuotias kouluhevonen nimeltään Cande. Kepeät mullan sille.

Joo, kissat kuulunut miltei aina mogulin perheeseen. Yhteensä 5 kissaa saanut toivonmukaan niin hyvän elämän kun mahdollista on ollut. Rouvan kanssa ollut se politiikka, että kissat jotka tulee meille ovat semmoisia jotka muuten olisivat jääneet kodittomaksi tai vaikkapa lopetettavaksi. Rotukissoille sun muille varmaan löytyy aina oma kotinsa. Joskus puhuttu myös koiran hankinnasta, mitä suosisi rouvan työ hevostalleilla. Pitää katsoa sitä joskus aikanaan otetaanko vaiko eikö. Meidän seniori nimeltään Heikki on sen verran arka, että hänen elinaikanaan meille ei ainakaan koiraa tule.

Harmi vain, että monella tuntuu olevan kissa-allergia. Esim. Seksihullujen yöpyessä Willa Mogulissa joutui yksi viettämään yönsä ulkona teltassa allergiansa takia.

 

Kumpi on totaalisempi levy Kaaos: totaalinen kaaos ep vai Hässäkkä: totaalinen vitun e.p.?

 

Itsellä tärkeämmäksi noussee Hässäkkän Totaalinen vitun e.p. Vaikutti aikanaan, vaikuttaa edelleen. Viimeksi kuunneltiin reilu pari viikkoa sitten Saasta-Villen vieraillessa Willa Mogulissa.

Kaaos myös tärkeä bändi itselle, mutta Hallikaisen tuotannosta arvostan kyllä huomattavasti korkeammalle Kuolleita kukkia. Siinä osuu vaan helvetin hyvin kohdalleen, niin laulu, kun musiikki. Syvällisiä asioita synkästi kerrottuna.

Lafkasta taas. Onko yhteisjulkaisut muiden lafkojen kanssa uhka vai mahdollisuus?

Yhteisjulkaisut oli silloin kun aikanaan niitä rupesin harrastamaan, niin hyvä mahdollisuus, nykyään vähän muuttanut katsantokantaa niiden suhteen. Tietty julkaisuissa jos on vaikka 3 lafkaa, niin homma ok. Sitten taas kun mennään siitä ylöspäin, niin ei ruukkaa olla hirveän hyvä juttu. Johtuu siitä, että levyt kyllä leviää nopeasti eri distroihin, mutta jos vähän vaikka myöhästyt alusta, niin levyt on käsissä. Eli pitäisi olla ensimmäisenä tyrkyttämässä jokaiselle lafkalle ja jos siihen osallistuu, niin se menee vähän kilpajuoksuksi. Silloin ok, jos joku lafka vaikka saksasta ja kolmas vaikka espanjasta. SIlloin noita saa jaettua laajemmalle, kun suomiskenen sisälle. Enään harvoin on kuitenkaan tilanne, että saisi 500kpl levyä menemään pelkästään suomeen. Ne ajat on mennyt jo.

Ne jotka miettii yhteisjulkaisuja, niin miettikää myös miten promota yms. Kuka lähettää arvion minnekkin ja mieluiten etukäteen sopia, että hoida sinä sinne ja sinne…

Noista sun julkaisemista levyistä, pystytkö nimeämään viisi suosikkiasi?

Viisi suosikkia vaikea sanoa, koska mielestäni en yhtään inhokkia ole koskaan julkaissut.
Omaisuusvahingon kaikki julkaisut tietty ylempänä mainitsemastani syytä.
Laybacks : beer 7″ep Helvetin hyvää kaljoittelupunkkia, myös näin epäjuopolle!
Yhteiskunnan ystävät? kaikki julkaisut. Se vaan on niin, että on se mukava julkaista bändiä jossa aikanaan itse soittanut ja josta aina dikkaillut. Hienoa, että on ollut oikeus näitä vuosien varrella julkaista.
Etulinja 7″. Jotenkin aina tuommoinen paatos/vallankumouspunkki ollut helvetin lähellä sydäntä. Sattuu olemaan vielä helvetin hyvä levy kaikkinensa. Ainut miinus siinä, että pikkusen liian pintaan kaiverrettu tuo lätty. Kuulee soundissa.
Eritetyt : 12″lp Olihan se hienoa, että sai julkaistua bändiä, jonka sanoma vaikuttanut läpi elämän. Esim. nyt kun tuli sähinää pomon kanssa, niin mielessä soinut esim. älä alistu ja irti biisit. Myös armeijasta kertova biisi vaikuttanut aikanaan ratkaisevasti sivariin menoon ja varmasti myös vankilassa käyntiin.

 

Roku julkaisut on vissiin kaikki vinyyleitä? Mikä sun suhde on eri formaatteihin (vinyyli, kasetti, cd, cd-r…)? Entä näihin nettilatauskoodeihin?

 

47tms. julkaisua tullut ulos joista 3 ollut cd formaatissa. Ei vaan itselle nappaa nuo cd:t. Tietty jos joku bändi haluaa julkaista Cd:n, niin en jätä sitä formaatin takia ostamatta, jos bändistä pidän. Menee vaan silleen, että tulee ladattua cd koneelle ja sen jälkeen se jää johonkin laatikkoon pölyttymään. Itse levy jää etäiseksi. Kansiin ei tule kunnolla tutustuttua yms.

Vinyylit on kyllä ehdottomasti Mogulin juttu. Löytyy jokunen hyllymetri humpasta punkkiin. Tykkään kuunnella hyvää musiikkia ja se ei mitenkään jää yhteen kategoriaan. Vanhemmiten tullut hurahdettua Kantriin, sitä on aikojen saatossa aika isosti vinyylinä julkaistu.

Kasetti hyvä formaatti, jota arvostan, mutta tulee liian vähän hommattua/kuunneltua. Tietty nykyään näyttää olevan muotia tehdä tyyliin 100kpl:n kasettipainos ja myydä se viikossa piffillä loppuun. Nuo muotikasetit tulee kyllä jätettyä järjestään ostamatta. Monella bändillä kylläkin järkevämpi julkaista alkuun eka demo kasettina, verrattuna eka demo 500kpl:n vinyylinä. Kasetteja kuitenkin menee tehdä pieniä painoksia ja jos tuntuu, että menee hetkessä käsistä, niin uutta painosta kehiin.

Cd-r ehkä melkein miellyttävämpi formaatti kun cd. Ainakin semmoinen cd-r, missä nähty vaivaa kansien eteen. Huomaa monesti, että noita tulee paljon pitempään hypisteltyä ja palattua useammin koneelle siirron jälkeenkin. Niissä on kuitenkin jaksettu nähdä vaivaa.

Latauskoodi periaatteessa hyvä juttu. Se vain miten ne aina pääsee tippumaan vinyyleiden välistä on pienehkö ongelma.

Onko sulla Rovaniemi 82-kylttiä, semmoista maantien varresta löydettyä?

Oi kun olisikin. Jos tätä ei kukaan tiehallinnon virkamies lue, niin voin taata että ennen eläkepäiviä tulee tuommoinen autotallin seinästä löytymään.

Oisko tää tässä? Vai kerrotko viel jotain? Rovaniemen scenestä tms. Terveisiä?

Aika hyvin tuli avauduttua jo tuolla ylempänä. Mutta oikeasti. Kuunnelkaa mitä bändit laulaa biiseissänsä. Niistä saa oikeasti ammennettua paljon omaan elämään. Monella on oikeasti paljon kerrottavaa, vaikka ne kuulostais siltä että ne on kieliposkessa tehtyjä. “Jos haluut muutosta, niin heitä ensimmäinen kivi” Oikeasti, ei meidän tarvitse alistua kaikkeen, mitä päättäjät meille syöttää. Aloitetaan vaikka kyseenalaistamisella.
Kävin Hietikon Arton kanssa surullisen keskustelun. Hän kertoi, että Toisella Vaihtoehdolla enään 400+ tilaajaa. Tilatkaa, jos ei ole tilaus voimassa. Kertokaa kavereille myös. Tuo on kuitenkin paras tiedotuskanava edelleenkin. Onhan tietty tietokoneiden sisällä myös, mutta jo lehden olemassaolon kulttuuriarvo, hei oikeasti. Kaljatuopin hinnalla saa minimissään 2 numeroa toista vaihtoehtoa. Jos vuodessa tulee ulos max 6 numeroa, niin se ei oikeasti montaa kaljaa maksa tuo panostus.

Rovaniemen skenelle helvetin lämpimiä terveisiä. Kaikille tasapuolisesti. Ilman rovaniemen skeneä ei olis kyllä Roku recordsiakaan. Sanotaan vaikka näin, että en osaa nauhoittaa, en osaa miksata, en osaa masteroida, en osaa tehdä grafiikkaa, en osaa taittaa, en osaa nettisivuja, en osaa tehdä hyviä biisejä, en osaa siivota skeidaalla, en osaa organisoida yksin, en osaa järjestää keikkoja… Kiitos kaikille, tiedätte keitä olette. Ja kiitos koko suomiskenelle.
Niin ja hienointa mitä ikinä ollut oli se kun Ristisaatto ja akupunktio tuli tekeen ihan aikuisten oikean pohjois-suomen rundin. Toivonmukaan joku toinenkin toteuttaisi vielä tuon joskus uudelleen. Lähtisin heti kuskiksi tai vaikka pitään kioskii hyttysille!

 

Kiitos Moguli, kun viitsit vastata.

 

Yhteys:
moguli@rokurecords.com
Ville Vuorjoki
Kemintie 1488
97130 HIRVAS

 

Roku records diskografia

Keripukki / Pahaa verta 7”
2010 Valium Kiharat : Kierre 7”
roku-001 The Laybacks : Beer 7”
roku-002 Stiggan Andersson : Päästä irti 7”
roku-003 Yhteiskunnan ystävät? : S/T 7”
roku-004 Turun tauti / Yhteiskunnan ystävät? Split 12”
roku-005 Etulinja : S/T 7”
roku-006 The Laybacks / The Driven dynamo split 7”
roku-007 Real vacation : You know the words you know the movies
roku-008 The Driven dynamo : Living extreme mcd-r
roku-009 Lähdön aika / Burn again split 12”
roku-010 Anno fallo : Helmiä sioilta 12”
roku-011 The Driven dynamo : Expression CD
roku-012 Omaisuusvahinko : s/t 7”
roku-013 Real vacation : Back to the movies CD
roku-014 v/a Hardcore 03 : Vittu ei kiitos / Totuus / Väärinkäsitys / Kansalaistottelemattomuus / Yhteiskunnan ystävät? / Lapinlutku & Hc oy / Valse triste / Creepy crawlie / Kuolema / Diviside / Juggling jugulars / Lähempänä loppua / Turun tauti / Viimeinen kolonna / Wörm / Etulinja 12”
roku-015 Valse triste : Madon luku 12”
roku-016 Sur-rur : Uurnapölyjen paluu 12”
roku-017 Aortaorta : Mevement is all 10”
roku-018Another sinking ship : Works well in a crowded area7”
roku-019 v/a Uleåborgland hardcore attack! : Burn again / Pathos cazette / brutopia / throwback
roku-020 v/aPerhosten kerääjä #1: Laybacks / Polttoitsemurha / Omaisuusvahinko / Dissect (+rfsu+yy?+zine) 12”
roku-021 Aortaorta / Life giving waters split 7”
roku-022 Derrida : Vastakirjoituksia
roku-023 Eristetyt : (sitä on systeemi) Yks vitun sekasotku 12”
roku-024 Pahaa verta / Keripukki split 7”
roku-025 Brutopia / Lähdön aika split 7”
roku-026 Omaisuusvahinko : Sotaa maailmaa vastaan 7”
roku-027 Life giving waters : Almost there 12”
roku-028 Lapinpolthajat : S/T 7”
roku-029 Pahaa verta : S/T 7”
roku-030 Yhteiskunnan ystävät? : Porojen maa 7”
roku-031 Sur-rur : S/T 12”
roku-032 Valium kiharat / Seksihullut split 7”
roku-033 Laybacks : S/T 12”
roku-034 Delta Force 2 : Personal Vietnam 12”
roku-035 Valium kiharat : Kierre 7”
roku-036 Merries / Sur-rur split 10”
roku-037 Lapinpolthajat : S/T 12”
roku-038 Sur-rur:Liikkuu kivipinnoilla asumuksenaan laatikko 12”
roku-039 Polttoitsemurha / Diskelmä split 7”
roku-040 Tuhkaus : s/t 7”
roku-041 Stiggan Andersson / Parantola split 12”
roku-042 Vivisektio : 1984 12”
roku-043 Viimeinen kolonna : Luonnoton poistuma 7”
roku-044 Viimeinen kolonna : Totuuden kitkerä siemen 7” (julkaistaan syksy 2012)
roku-045 Yhteiskunnan ystävät? : Kahleet poikki 12” (julkaistaan syksy 2012)
roku-046 Lapinpolthajat : Wahlroosin unelma 12”

Kirjoitus julkaistu alunperin Kohellus-zinessä.

Written by mogalix

June 12th, 2013 at 3:09 pm

Posted in Haastattelut,Kohellus

Tagged with , ,