Fun on vaikutteensa aika vahvasti tuolta Chicago melurokista ammentanut eli Shellac, Big Black, Rapeman, Big'n jne. osastolta. Loistavaa kamaa kautta linjan ja itselle uudemmatkin Chicago bändit, kuten vaikkapa Cacaw, Coughs ja Bad Drugs putoilee.
Pissed Jeans voi olla vähän hankalampi vähän "garagemmalla" soundillaan. Loistobändi joka tapauksessa. Tavallaan samanlaista meuhkaamista raskaammalla otteella teki Günna Vahm, joka on yksi viime vuosina koviten kolahtaneita bändejä itselleni ja tärkeä vaikuttaja Throatillekin
Myös jenkkiläinen Grids oli jossain määrin Pissed Jeans henkinen vaikka monin verroin likaisempi. Ja PJ jätkäthän sanovat suureksi innoittajakseen Stick Men with Ray Gunsin, joka on ehdottomasti tutustumisen arvoinen bändi, vaikka meneekin enemmän punkin puolelle.
Floor on silkkaa parhautta alusta loppuun. Alkupään tuotanto on riisutumpaa, aika ajoin Godflesh henkistä alavire-dirge rockia ja homma sitten huipentui s/t levyllä, joka on jo aika hunajaista sludge poppia. Torche sitten toimii enemmän tai vähemmän jatkumona Floorille, vaikkei mukana olekaan kuin Steve Brooks.
Jos pitäis kovia bändejä listata niin muutama ei-niin-ilmeinen voisi olla Cherubs, Glazed Baby, SQRM, Drunkdriver, Pachinko, Shorty, Distorted Pony jne. Sit tietysti kaikki Amphetamine Reptile ja Trance Syndicate julkaisut on aika varmoja valintoja.
Kyllähän näitä riittäis...