Tapahtumiin liittyvät lakipykälät

[papu]

Jatkoa slummitopikista. Tämä topikki voi toimia eräänlaisena kysy & vastaa -palstana liittyen erilaisten tapahtumien järjestämisen lakipykäliin. Pyritään pitämään tämä topikki informatiivisena, joten vastaa ainoastaan jos tiedät.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990530

Kokoontumislaki 22.4.1999/530

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku
Yleiset säännökset
1 § (23.12.1999/1257)
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden käyttämistä sekä ohjata yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien järjestämistä tarpeellisilla järjestysluonteisilla säännöksillä.

2 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan yleisiin kokouksiin ja yleisötilaisuuksiin.

Yleisellä kokouksella tarkoitetaan tässä laissa mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata. Yleisenä kokouksena ei kuitenkaan pidetä sellaista mielenosoitusta, joka on tarkoitettu ainoastaan yksittäisten henkilöiden mielipiteen ilmaisemista varten.

Yleisötilaisuudella tarkoitetaan tässä laissa yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia, joita ei ole pidettävä yleisinä kokouksina. Jos tilaisuuteen osallistuminen edellyttää kutsua tai määrätyn yhteisön jäsenyyttä, sovelletaan siihen tämän lain säännöksiä yleisötilaisuudesta, jollei tilaisuutta osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tai muiden erityisten syiden perusteella voida pitää luonteeltaan yksityisenä.

Tätä lakia ei sovelleta julkisyhteisöjen järjestämiin virallisiin tilaisuuksiin eikä uskonnollisten yhdyskuntien tunnusomaiseen toimintaan kuuluviin tilaisuuksiin, jotka järjestetään julkista uskonnonharjoitusta varten yhdyskunnan omissa tai niitä vastaavissa tiloissa.

3 §
Tilaisuuden järjestämisen yleiset periaatteet
Yleinen kokous ja yleisötilaisuus on järjestettävä rauhanomaisesti sekä osanottajien tai sivullisten turvallisuutta vaarantamatta ja heidän oikeuksiaan loukkaamatta. Tällaista tilaisuutta järjestettäessä on huolehdittava siitä, ettei kokoontumisesta aiheudu huomattavaa haittaa ympäristölle.

Ketään ei saa yleistä kokousta tai yleisötilaisuutta järjestettäessä asettaa ilman hyväksyttävää syytä eri asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella.

4 §
Turvaamis- ja edistämisvelvollisuus
Julkisen vallan on edistettävä kokoontumisvapauden käyttämistä turvaamalla oikeus kokoontua ilman ulkopuolista häiriötä ja luomalla edellytyksiä yleisten kokousten järjestämiselle.

2 luku
Yleiset kokoukset

5 §
Yleisen kokouksen järjestämisoikeus
Yleisen kokouksen saa järjestää täysivaltainen henkilö, yhteisö ja säätiö. Vajaavaltainen, joka on täyttänyt 15 vuotta, saa järjestää yleisen kokouksen, jollei ole ilmeistä, että hän ei kykene vastaamaan järjestäjälle lain mukaan kuuluvista velvoitteista. Muu vajaavaltainen saa järjestää yleisen kokouksen yhdessä täysivaltaisen henkilön kanssa.

6 §
Osallistumisoikeus yleiseen kokoukseen
Jokaisella on oikeus osallistua yleiseen kokoukseen.

7 §
Ilmoitusvelvollisuus
Järjestäjän on tehtävä ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä yleisestä kokouksesta suullisesti tai kirjallisesti ilmoitus kokouspaikan poliisille vähintään kuusi tuntia ennen kokouksen alkamista. Myöhemminkin tehtyä ilmoitusta voidaan pitää pätevänä, jos kokouksen järjestämisestä ei aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle järjestykselle.

Ilmoitus voidaan tehdä myös sellaisesta ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä mielenosoituksesta, joka on tarkoitettu ainoastaan yksittäisten henkilöiden mielipiteen ilmaisemista varten. Tällöin mielenosoitukseen sovelletaan tämän lain säännöksiä yleisestä kokouksesta 5 §:ää lukuun ottamatta.

8 §
Ilmoituksen sisältö
Yleistä kokousta koskevan ilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

1) kokouksen järjestäjä;

2) kokouksen tarkoitus;

3) kokouspaikka tai kulkueen reitti;

4) kokouksen alkamisaika ja arvioitu päättymisaika;

5) järjestäjän asettamat järjestyksenvalvojat; sekä

6) kokouksessa käytettävät rakennelmat ja muut erityisvälineet.

Kokouksen järjestäjän on lisäksi nimettävä ilmoituksessa yhteydenpitoa varten henkilö, jonka on oltava poliisin tavoitettavissa kokouksen järjestämistä koskevissa asioissa (yhteyshenkilö).

9 §
Yleiset kokouspaikat
Yleisen kokouksen saa järjestää ulkona yleisellä torilla, aukiolla, katualueella tai muussa sellaisessa kokoustarkoitukseen soveltuvassa yleisessä paikassa ilman omistajan tai haltijan lupaa. Omistaja tai haltija voi rajoittaa tällaisen paikan käyttämistä kokoustarkoitukseen, jos kokouksen järjestämisestä on odotettavissa kohtuutonta haittaa omistajalle, haltijalle tai ympäristölle.

10 §
Kokouspaikkaa koskevat rajoitukset
Jos samassa paikassa ilmoitetaan järjestettäväksi samanaikaisesti useita yleisiä kokouksia eikä niiden samanaikainen järjestäminen ole mahdollista, etusija on kokousilmoituksen ensimmäisenä tehneellä järjestäjällä, jollei kokouspaikan perinteisestä tai sopimukseen perustuvasta käytöstä muuta johdu. Poliisi voi tällöin osoittaa yhteyshenkilöiden kanssa neuvoteltuaan muut kokoukset siirrettäviksi toiseen ajankohtaan tai toiseen, kokouksen tarkoituksen kannalta sopivaan paikkaan.

Jos yleisen kokouksen järjestäminen ilmoitetussa paikassa vaarantaa ihmisten turvallisuutta, aiheuttaa huomattavaa haittaa ympäristölle tai vahinkoa omaisuudelle, häiritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä taikka valtiovierailuun tai julkisyhteisön järjestämään kansainväliseen kokoukseen kuuluvaa tai suojelun tarpeeltaan niihin rinnastettavaa tilaisuutta, poliisi voi yhteyshenkilön kanssa neuvoteltuaan osoittaa kokouksen siirrettäväksi toiseen, kokouksen tarkoituksen kannalta sopivaan paikkaan.

Poliisi voi lisäksi liikenteen sujuvuuden sitä vaatiessa ja yhteyshenkilön kanssa neuvoteltuaan määrätä kulkueen reittiä muutettavaksi ottaen kuitenkin huomioon, ettei reitin muutoksella vaaranneta kulkueen tarkoitusta.

Poliisi voi ryhtyä tässä pykälässä mainittuihin toimenpiteisiin ilman neuvottelua yhteyshenkilön kanssa, jos yhteyshenkilö ei ole tavoitettavissa.

11 §
Kokousvälineet
Yleisessä kokouksessa saa käyttää julisteita, tunnuksia, äänenvahvistimia ja muita tavanomaisia kokousvälineitä sekä tilapäisiä rakennelmia. Järjestäjän on tällöin huolehdittava siitä, etteivät ne aiheuta vaaraa tai kohtuutonta haittaa osanottajille, sivullisille tai ympäristölle.

3 luku
Yleisötilaisuudet

12 §
Yleisötilaisuuden järjestäminen
Yleisötilaisuuden saa järjestää täysivaltainen henkilö, yhteisö ja säätiö. Vajaavaltainen saa järjestää yleisötilaisuuden yhdessä täysivaltaisen henkilön kanssa.

2 momentti on kumottu L:lla 4.10.2002/824.

13 §
Omistajan tai haltijan suostumus
Yleisötilaisuuden järjestäjän on hankittava järjestämispaikan omistajan tai haltijan suostumus paikan käyttämiseen tilaisuutta varten.

Velvollisuudesta hankkia tekijänoikeudenhaltijan suostumus tekijänoikeuslain (404/1961) suojaaman teoksen esittämiseen tilaisuudessa säädetään erikseen.

14 §
Ilmoitus
Järjestäjän on tehtävä yleisötilaisuuden järjestämisestä kirjallinen ilmoitus järjestämispaikan poliisille vähintään viisi vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista. Poliisi voi hyväksyä myöhemminkin tehdyn ilmoituksen, jos tilaisuuden järjestämisestä ei aiheudu haittaa yleiselle järjestykselle eikä määräajan laiminlyönti vaikeuta kohtuuttomasti poliisille lain mukaan kuuluvien tehtävien täyttämistä.

Ilmoitusta ei tarvitse kuitenkaan tehdä sellaisesta yleisötilaisuudesta, joka osanottajien vähäisen määrän, tilaisuuden luonteen tai järjestämispaikan vuoksi ei edellytä toimenpiteitä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tai sivullisille ja ympäristölle aiheutuvan haitan estämiseksi taikka erityisiä liikennejärjestelyjä.

Ilmoituksen sisällöstä on voimassa, mitä 8 §:ssä säädetään yleistä kokousta koskevasta ilmoituksesta. Poliisi voi vaatia tarvittaessa selvityksiä myös muista yleisötilaisuuden järjestämiseen liittyvistä seikoista.

15 §
Yleisötilaisuuden kieltäminen
Poliisilla on oikeus kieltää yleisötilaisuuden järjestäminen, jos muut toimenpiteet eivät ole riittäviä ja jos on ilmeistä, että:

1) tilaisuuden järjestäminen on lainvastaista tai sen järjestämisessä rikotaan olennaisesti tätä lakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä;

2) järjestystä ja turvallisuutta ei voida ylläpitää;

3) tilaisuuden järjestäminen aiheuttaa vaaraa terveydelle tai vahinkoa omaisuudelle; tai

4) tilaisuuden järjestäminen aiheuttaa huomattavaa haittaa sivullisille tai ympäristölle.

16 §
Vastuuvakuutus
Jos tilaisuuden järjestämisestä voi aiheutua vahinkoa henkilölle tai omaisuudelle, poliisi voi määrätä yleisötilaisuuden järjestämisen edellytykseksi, että järjestäjällä on riittävä vastuuvakuutus mahdollisen korvausvelvollisuutensa varalta.

4 luku
Järjestyksenpito

17 §
Järjestäjän ja puheenjohtajan yleiset velvollisuudet
Yleisen kokouksen ja yleisötilaisuuden järjestäjän on huolehdittava järjestyksen ja turvallisuuden säilymisestä sekä lain noudattamisesta tilaisuudessa. Samat velvollisuudet kuuluvat myös yleisen kokouksen puheenjohtajalle, jos sellainen valitaan.

18 § (2.2.2007/106)
Järjestyksenvalvojat
Yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden järjestäjä voi asettaa yleiseen kokoukseen taikka yleisötilaisuuteen ja sen välittömään läheisyyteen järjestyksenvalvojista annetussa laissa (533/1999) tarkoitettuja järjestyksenvalvojia ylläpitämään järjestystä ja turvallisuutta yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuudessa. Järjestyksenvalvojia voidaan asettaa myös yksittäisen yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden järjestämiseksi tarvittaville paikoitusalueille ja niille johtaville sisääntuloväylille sekä muille vastaaville tilaisuuden järjestämiseen liittyville alueille. Järjestyksenvalvojien toimialuetta ei tule kuitenkaan asettaa laajemmaksi kuin järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuudessa ja sen välittömässä läheisyydessä sekä mainituilla paikoitusalueilla, niille johtavilla väylillä ja muilla vastaavilla tilaisuuden järjestämiseen liittyvillä alueilla on välttämättä tarpeen. Järjestyksenvalvojien valtuuksista säädetään mainitussa laissa. Oikeudesta keskeyttää yleinen kokous tai yleisötilaisuus taikka määrätä se päättymään on kuitenkin voimassa, mitä tässä laissa säädetään.

19 §
Poliisin tehtävät
Poliisin tehtävänä on turvata kokoontumisvapauden käyttämistä. Poliisin tulee myös valvoa, että järjestäjä ja puheenjohtaja täyttävät tämän lain mukaiset velvollisuutensa, sekä ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi yleisessä kokouksessa ja yleisötilaisuudessa.

Poliisilla ja pelastusviranomaisella on virkatehtävässään vapaa pääsy yleiseen kokoukseen ja yleisötilaisuuteen.

20 §
Poliisin antamat ohjeet ja määräykset
Poliisi voi tarvittaessa antaa yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden järjestämisestä ennakolta tai tilaisuuden aikana ohjeita ja määräyksiä:

1) yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi;

2) terveyden, omaisuuden tai ympäristön vahingoittumisen estämiseksi taikka ympäristölle aiheutuvan haitan rajoittamiseksi;

3) sivullisten oikeuksien turvaamiseksi; sekä

4) liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi.

21 §
Yleisen kokouksen keskeyttäminen ja päättäminen
Yleisen kokouksen puheenjohtajan tai järjestäjän on keskeytettävä kokous tai määrättävä se päättymään, jos kokouksen jatkamisesta aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle.

Päällystöön kuuluvalla poliisilla on oikeus keskeyttää yleinen kokous tai määrätä se päättymään, jolleivät muut toimenpiteet ole osoittautuneet riittäviksi, 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa sekä silloin, kun yleistä kokousta järjestettäessä muutoin toimitaan olennaisesti lainvastaisesti.

22 §
Yleisötilaisuuden estäminen, keskeyttäminen ja päättäminen
Yleisötilaisuuden järjestäjän on peruutettava tai keskeytettävä tilaisuus taikka määrättävä se päättymään 15 §:ssä mainituilla perusteilla. Poliisilla ja järjestyksenvalvojalla on vastaavilla perusteilla oikeus estää tai keskeyttää yleisötilaisuus tai määrätä se päättymään, jos muut toimenpiteet eivät ole osoittautuneet riittäviksi.

Mitä 1 momentissa säädetään yleisötilaisuudesta, koskee vastaavasti tällaiseen tilaisuuteen kuuluvaa ohjelmanumeroa tai muuta tapahtumaa.

23 §
Kielletyt esineet ja aineet
Yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuudessa taikka niiden välittömässä läheisyydessä ei saa pitää hallussa ampuma-asetta, räjähdysainetta, teräasetta tai muuta sellaista esinettä tai ainetta, jota on perusteltua aihetta epäillä voitavan käyttää henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen tekemiseen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske viran tai tehtävän vuoksi tarpeellista tai virkapukuun kuuluvaa aseistusta eikä tilaisuuden ohjelmassa tai urheilukilpailuissa tarvittavia esineitä tai aineita.

Järjestäjällä ja poliisilla on oikeus kieltää päihdyttävien aineiden hallussapito yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuudessa.

Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi järjestäjällä ja poliisilla on myös oikeus määrätä järjestyksenvalvoja tarkastamaan tilaisuuden osanottajat ja näiden mukana olevat tavarat, jos tämä on tarpeen tilaisuuden erityisluonteen vuoksi tai on perusteltua aihetta epäillä, että tilaisuuteen osallistuvilla on hallussaan 1 momentissa tai 3 momentin nojalla kiellettyjä esineitä tai aineita. Järjestyksenvalvojan tekemästä tarkastuksesta säädetään järjestyksenvalvojista annetussa laissa.

24 § (17.6.2011/664)
Kokousvälineiden ja rakennelmien poistaminen sekä alueen puhdistaminen
Yleisen kokouksen ja yleisötilaisuuden järjestäjän on huolehdittava siitä, että kokousvälineet ja tilaisuudessa käytetyt rakennelmat poistetaan tilaisuuden päätyttyä ilman aiheetonta viivytystä, jollei paikan omistajan tai haltijan kanssa ole toisin sovittu. Roskaantuneen paikan siivoamisesta säädetään jätelaissa (646/2011).

L:lla 664/2011 muutettu 24 § tulee voimaan 1.5.2012. Aiempi sanamuoto kuuluu:

24 §
Kokousvälineiden ja rakennelmien poistaminen sekä alueen puhdistaminen
Yleisen kokouksen ja yleisötilaisuuden järjestäjän on huolehdittava siitä, että kokousvälineet ja tilaisuudessa käytetyt rakennelmat poistetaan tilaisuuden päätyttyä ilman aiheetonta viivytystä, jollei paikan omistajan tai haltijan kanssa ole toisin sovittu. Roskaantuneen paikan puhdistamisesta noudatetaan, mitä jätelaissa (1072/1993) säädetään.

5 luku
Seuraamukset

25 §
Rikoslain rangaistussäännökset
Rangaistus syrjinnästä yleistä kokousta tai yleisötilaisuutta järjestettäessä säädetään rikoslain (39/1889) 11 luvun 11 §:ssä. (11.4.2008/214)

Rangaistus poliittisten toimintavapauksien loukkaamisesta säädetään rikoslain 14 luvun 5 §:ssä ja rangaistus kokouksen estämisestä rikoslain 14 luvun 6 §:ssä.

Rangaistus laittomasta naamioitumisesta säädetään rikoslain 17 luvun 13 a §:ssä. (26.11.2004/1007)

26 § (26.11.2004/1007)
Kokoontumisrikkomus
Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

1) laiminlyö 7 §:n 1 momentissa tai 14 §:n 1 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden aiheuttaen huomattavaa vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle,

2) järjestää yleisötilaisuuden vastoin poliisin 15 §:n nojalla antamaa kieltoa,

3) rikkoo olennaisesti poliisin 10, 16 tai 20 §:n nojalla antamia määräyksiä,

4) laiminlyö olennaisesti 17 §:ssä, 21 §:n 1 momentissa tai 22 §:ssä säädetyn järjestäjän tai puheenjohtajan velvollisuuden tai

5) rikkoo 23 §:n 1 momentissa säädetyn tai 3 momentin nojalla annetun kiellon,

on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, kokoontumisrikkomuksesta sakkoon.

27 § (26.10.2001/893)
27 § on kumottu L:lla 26.10.2001/893.

6 luku
Erinäiset säännökset

28 §
Muutoksenhaku
Tämän lain nojalla tehtyyn poliisin päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Tämän lain nojalla tehtyä päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

29 §
Tarkemmat säännökset
Tarkempia säännöksiä yleisötilaisuuksien järjestämisestä voidaan antaa asetuksella.

Sisäisestä turvallisuudesta vastaava ministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä ja ohjeita 16 §:ssä säädetyn vastuuvakuutuksen vähimmäisehdoista sekä 20 §:n nojalla annettavista yleisötilaisuuksien järjestämistä koskevista poliisin määräyksistä ja ohjeista.

7 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

30 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1999.

Tällä lailla kumotaan seuraavat lait niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

1) yleisistä kokouksista 20 päivänä helmikuuta 1907 annettu laki (6/1907) sekä

2) julkisista huvitilaisuuksista 9 päivänä elokuuta 1968 annettu laki (492/1968).

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

31 §
Siirtymäsäännös
Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyt lupahakemukset julkisen huvitilaisuuden järjestämiseksi käsitellään tämän lain mukaisina yleisötilaisuuksia koskevina ilmoituksina.

Yleisötilaisuudet, joiden järjestämiseen on ennen tämän lain voimaantuloa myönnetty julkisista huvitilaisuuksista annetussa laissa tarkoitettu lupa, voidaan järjestää voimassaolevien lupaehtojen mukaisesti ilman uutta ilmoitusta.

Edellä 30 §:n 2 momentin 2 kohdassa kumotun lain nojalla annettuun asetukseen perustuvan järjestysmieheksi hyväksymisen pysymisestä voimassa tämän lain voimaantulon jälkeen säädetään erikseen.


HE 145/1998, PeVM 13/1998, EV 299/1998
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
23.12.1999/1257:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.

HE 148/1999, PeVM 7/1999, EV 103/1999

26.10.2001/893:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

HE 80/2000, LaVM 14/2001, EV 94/2001

4.10.2002/824:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2002.

HE 249/2001, PeVM 5/2002, EV 108/2002

26.11.2004/1007:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2004.

HE 81/2004, LaVM 8/2004, EV 150/2004

2.2.2007/106:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2007.

HE 265/2004, HaVM 22/2006, EV 182/2006

11.4.2008/214:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2008.

HE 55/2007, LaVM 1/2008, EV 3/2008

17.6.2011/664:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2012.

HE 199/2010, YmVM 23/2010, PeVL 58/2010, HaVL 35/2010, TaVL 30/2010, EV 360/2010

[kuka tahansa]

Esim. Slutwalk hommaa omat jarjestyksenvalvojat - tosin ymmartaakseni oma-aloitteisesti

Poliisin vaatimus tamakin oli ollut. Lisaksi alkoivat kuulemma jo vaatia vastuuvakuutuksen ottamistakin! Aikamoista kokoontumis- ja mielenosoitusvapauden rajoittamista, sanoisin. Mahtaakohan olla virkailijasta tai laitoksesta kiinni vaiko ihan yleista nykykaytantoa?

Heh, pitaisi varmaan netissa huutelun sijaan etsia itse Finlexista tms.

[papu]

Esim. Slutwalk hommaa omat jarjestyksenvalvojat - tosin ymmartaakseni oma-aloitteisesti

Poliisin vaatimus tamakin oli ollut. Lisaksi alkoivat kuulemma jo vaatia vastuuvakuutuksen ottamistakin! Aikamoista kokoontumis- ja mielenosoitusvapauden rajoittamista, sanoisin. Mahtaakohan olla virkailijasta tai laitoksesta kiinni vaiko ihan yleista nykykaytantoa?

Heh, pitaisi varmaan netissa huutelun sijaan etsia itse Finlexista tms.

Ei mun mielestä kokoontumis- ja mielenosoitusvapauden rajoittamista, vaan järjestäjän turvaksi, jos jotain sattuu. Toisaalta tuossa tilanteessa, jos epäillään levottumuuksia tai järjestyshäiriöitä kulkueen aikana, poliisin tulisi varautua tilaisuuteen ja varmistaa, että Slutwalk toteutuu rauhallisesti.

[kuka tahansa]

No kyllahan tama ylipaansa aika paljon vaikeuttaa mielenosoitusten jarjestamista. Jarjestyksenvalvojat, liikenteenohjaussuunnitelma + liikenteenohjaajat, vastuuvakuutus... Ei se ihan tallaista ennen vanhaan ollut.

[papu]

No kieltämättä nuo vastuuvakuutukset ja järkkärit on vähän nihkeetä. Varsinkin, kun vastuu on myös julkisella vallalla:

4 §
Turvaamis- ja edistämisvelvollisuus

Julkisen vallan on edistettävä kokoontumisvapauden käyttämistä turvaamalla oikeus kokoontua ilman ulkopuolista häiriötä ja luomalla edellytyksiä yleisten kokousten järjestämiselle.

Mutta onhan tuo vastuuvakuutuskin tuossa -99 kokoontumislaissa mainittu:

16 §
Vastuuvakuutus

Jos tilaisuuden järjestämisestä voi aiheutua vahinkoa henkilölle tai omaisuudelle, poliisi voi määrätä yleisötilaisuuden järjestämisen edellytykseksi, että järjestäjällä on riittävä vastuuvakuutus mahdollisen korvausvelvollisuutensa varalta.

[papu]

Siivosin omat mutu-kommenttini koskien tätä:

liikenteenohjaussuunnitelma + liikenteenohjaajat

Osaako joku kertoa missä menee raja esim miekkarikulkueessa, että poliisi vaatii asettamaan erilliset järkkärit ohjaamaan liikennettä? Onko kyseessä osallistujamäärään liittyvä juttu, koska useimmissa pienimuotoisemmissa kulkueissa poliisi on liikennettä ohjannut?

[roMi]

Auttakaa minuakin! Eli miten tää nyt siis menee käytännössä, montako järkkäriä tarvitaan esimerkiksi mielenosoituskulkueeseen, riippuuko siis mielenosoittajien määrästä? Ja just toi, että onko siihen liikenteen ohjaamiseen oltava omat järjestyksenvalvojat?
Joku kertoili myös, että poliisilta sais myös lupii kortittomille järkkäreille (maksaa jotain). En sit tiiä onko näin?

On niin perkeleen monimutkasta

[papu]

Auttakaa minuakin! Eli miten tää nyt siis menee käytännössä, montako järkkäriä tarvitaan esimerkiksi mielenosoituskulkueeseen, riippuuko siis mielenosoittajien määrästä? Ja just toi, että onko siihen liikenteen ohjaamiseen oltava omat järjestyksenvalvojat?
Joku kertoili myös, että poliisilta sais myös lupii kortittomille järkkäreille (maksaa jotain). En sit tiiä onko näin?

On niin perkeleen monimutkasta

Kandee olla kyttikselle yhteydessä. Järkkärien määrä riippuu osallistujamäärästä ja hiukan siitä, että minkä tyyppistä mielenilmaisua on järjestämässä ja missä. En ny kuollaksenikaan löydä noita järkkärikurssin papruja mistään, et paljonko ne määrät oli per järkkäri. Tilapäisiä lupia saa täysi-ikäiset näköjäns 24€n hintaan. Tosin siinäkin kannattaa huomioida, että luultavasti tuo maksu menee vaikka ei hyväksyttäisikään, eli RIKOLLISET älkää vaivaituko

[roMi]

Kiitti! Googlaamalla ei löydy oikein mitään järkeviä vastauksia näihin, kun kaikki "riippuu tapahtuman luonteesta". Kaivoin jostakin poliisin nettiohjeesta tällästä:

JÄRJESTYKSENVALVOJIEN MÄÄRÄ:
Perusluvut, joista voi lähteä liikkeelle:
1 JV 100 katsojaa kohti; jalkapallo
ottelut ja vastaavat
1 JV 200 katsojaa kohti; konsertit ja vastaavat
1 JV 300 katsojaa kohti; konsertit joissa yleisö keskimäärin yli 40

Eli eipä niitä montaa tarvii    Paitsi siinäkin sanottiin, että riippuu tietenkin siitä mitä järkätään ja missä.
Tuolla luki myös, että tilapäinen järkkäri maksaa ja sen on toimittava oikeiden järkkäreiden parina. perhana.

Mitäpä tässä arpomaan, täytyypä soitella sinne kyttiksille sitten!

[karol]

Into Kustannus julkaisi hetki sitten hyvän kirjan, joka liittyy tähän aihepiiriin. Kyseessä on Kalevi Höltän kirja Kansalaistoiminta – Lailliset oikeudet. Kirjan voi muuten ostaa Kirjakahvilasta! Hinta on 19 e.

www.intokustannus.fi/kirja/kansalaistoiminta/