Nyt tulee pitkä jaarittelu aiheesta
Tänä vuonna olinkin harvinaisen suunnitelmallinen: kirjoitin listaa 2013 nähdyistä keikoista. Orkestereita nimeltä
Sammal, Kovaa Rasvaa, Hisko Detria, Agasia, Turun tauti, Yleislakko ja Black Magic Six on tullut vuoden aikana nähtyä useampaankin otteeseen, eikä oo kertaakaan tarvinnut pettyä, hyvä meno ollut joka kerta. Erityismaininta myös Tutun Vanhan Osoitteen keikoille ja keikkajärkkääjille, ja erityisesti Paavolle, mahtavan aktiivista toimintaa, ja mukava "kotibile"tunnelma keikoilla.
Sanonnan mukaan kaikkeen tekemiseen voi mainita perusteluksi "vittuillakseen, kostolla ja läpällä". Tää lista on kuitenkin rakennettu periaatteella "fiiliksellä, intuitiolla ja myö mamikset kuulemme sydämemme äänen". Otteita 2013 parhauksista aikajärjestyksessä.
Helmikuussa
High on Fire jyräsi Klubilla niin että lähitalojen ikkunat helisi. Bonuksena Matt Piken olemus.
Köpiksen Heavy Days in Doomtownissa oli periaatteessa neljä päivää loistobändejä, valitsepa nyt sitten näistä.
Dark Buddha Rising, armoton keikka.
Lecherous Gaze, positiivinen yllätys, räkäinen asennemeno.
Mournful Congregation, tyylikästä.
Toukokuussa oli Aurinkotehtaalla noise-keikka, josta mieleen jäi erityisesti
Antti Virtasen keikka. Sysipimeässä pyöräromuvarastossa maailmanlopun meininki ja lopuksi strobovalotykitys. Arvostan.
Roky Erickson Tavastialla. Ei voi sanoa, että tää ois musiikillisesti ollut sitä parasta antia, mutta oli mahtavaa nähdä legenda ja kuulla mahtavat biisit.
Tuska-festareilla
Abhorrencen keikasta sai järjettömän alkufiiliksen,
Bolt Thrower oli mahtava nähdä livenä, ja
Testament veti hämmästyttävän hyvän keikan. Jatkot saunakuumassa Lepiksessä, jossa
Ranger tykitti yleisön hurmokseen. Muistan että joltain hepulta meni vinyylin kannet pilalle siellä kosteuskuumuudessa.
Sitten Hammer.
Candlemass, mahtava keikka ja perjantain päätös. Lauantaina
Bulldozer ja Repulsion kovimmat.
Loppukesästä oli Klubilla Indie-Iltamat ja siellä
Circleltä loistokeikka. Bonuksena introspeechi porin murteella.
Elokuun pimeydessä Taiteiden yönä
Macchia Nera veti kirkkopuistossa valkoisiin verhotulla lavalla, johon heijastettiin psykekuvioita kahden piirtoheittimen voimin. Vaikuttavan näköistä ja kuuloista.
Ojis-rock, tuo Turun katu-uskottavin festari.
Happea&Mysticaa oli päivän viihdyttävin. "Ennen kuin sä sammuit sä oksensit mun päälle".
E-musikgruppe LuxOhrilta myös muutaman loistavan keikan nähnyt vuoden varrella, mutta erityisesti live-säestys The Phantom of the Operaan (1925) alkusyksyn ulkoilmakeikalla teki vaikutuksen.
Kiarama-festareilla Porissa
Sink näytti kaapin paikan.
Macchia Neralta jälleen hieno keikka ja hienot visuaalit.
Lokakuussa Dynamossa elävä legenda:
Damo Suzuki. Loistavasti pääsivät bändin kanssa fiilikseen, jopa hypnoottista menoa paikoitellen.
Unta.kauan.-viikonloppuna oli tasaisesti loistavia keikkoja ja itellä hyvä fiilis!
Loppuvuodesta oli muutama eri tavoin nerokas keikka.
Death Hawks Klubilla oli mahtava.
TVO-tukikeikalla
Bogolo Street Bandin rummuttelua ja yhteislaulua oli hauska seurata, harvemmin tällaista käy katsomassa.
Romutus, niin, Noituus ja Umpio yhdessä lavalla, mögäämisen multihuipentuma