Sarjakuvat

[.·..·.]

Nyt kun on taas tullut innostuttua sarjakuvista, niin vois perustaa tämmösen topikin. Voi jauhaa yleisesti sarjakuvista taidemuotona, suositella mielestään hyviä sarjakuvia, jne.

Aloitan:

Oon nyt pari päivää lukenut Grant Morrisonin kirjoittamaa The Invisibles -sarjista ja olen jäänyt todella koukkuun siihen maailmaan. Siinä yhdistellään kaikenmaailman okkultistisia/esoteerisia teemoja kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin salaliittoteorioihin, viittaillaan mytologioihin, länsimaiseen populaarikulttuuriin ja tietty siinä on kaikenlaisia cooleja supersankarimaageja ja hirviöitä toisista ulottuvuuksista. jne.   

http://en.wikipedia.org/wiki/The_Invisibles

Luin myös sen uuden suomennetun Corto Maltese -albumin, joka oli tietty todella hyvä, niinku Cortot aina!

Minkäslaisia lemppareita tai uusia hienoja tuttavuuksia muilla on?

[Turbourpo]

Ostin vähän aikaa sitten Zum Tefelin julkaiseman Jacovittin Cocco Bill albumin. Kunnon nostalgiapläjäys kovissa kansissa !!!

[Hatshoe]

Luin just ekat kolme albumia Jeff Lemiren Sweet Toothia. Kertoo pojasta, joka on puoliksi peura ja immuuni sairaudelle joka on tuhonnut lähes koko ihmiskunnan. Post-apokalyptinen kommentti eläinoikeus-asioista ja ihmisen pahuudesta. Ja viihdyttävä ja laadukas sarjakuva. Suosittelen, kuten muutakin Lemiren tuotantoa.

Kanadalaiset asiat, jotka tiedän:

Jeff Lemire
Ahna
Godspeed You! Black Emperor

[mögälix]

Mustanaamio 1966-1967 tuli tuossa luettua.

[Hatshoe]

Oon nyt pari päivää lukenut Grant Morrisonin kirjoittamaa The Invisibles -sarjista ja olen jäänyt todella koukkuun siihen maailmaan. Siinä yhdistellään kaikenmaailman okkultistisia/esoteerisia teemoja kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin salaliittoteorioihin, viittaillaan mytologioihin, länsimaiseen populaarikulttuuriin ja tietty siinä on kaikenlaisia cooleja supersankarimaageja ja hirviöitä toisista ulottuvuuksista. jne.   

Mulla on tää nyt menossa. Maistuu kyllä. Jossain vaiheessa vähän häiritsi se kun pyöritään vaan ihmisten mielissä ja rinnakkaisulottuvuuksissa ja ties missä, vaikka noiden ois tarkotus olla anarkistisia vapaustaistelijoita, mutta nyt istahdin taas vähän pidemmäksi aikaa lukemaan, pääsin enemmän sisään ja alko tuntua taas paremmalta. Niinku aluksi, ekan albumin jälkeen olin tosi innoissani, sitten vähän laantui hetkeksi.

[.·..·.]

Tilailin tämmösen sarjakuvan tossa jokunen aika sitten: http://en.wikipedia.org/wiki/Phonogram_(comics) 



Pidin kyllä hyvinkin paljon. Hienosti ja tyylikkästi piirretty ja tarina on aika omalaatuinen. Tässä on jotenkin semmonen idea, että musiikkia voi käyttää rituaalimagian työkaluna, jolla nää päähenkilöt sitten pyrkii muuttamaan itseään ja maailmaa ympärillään. Brittipop (Oasis, Blur, Suede, Manic Street Preachers, jne..) on hyvin keskeisessä roolissa, varsinkin ekassa albumissa Rue Britannia, mut ei se oikeestaan haitannu. 

Toinen albumi on yhden illan kulku kuvattuna kaikkien osallisten näkökulmasta vuorotellen. Tässäkin on ideana just toi musiikin maagisuus. Toisin ku eka albumi, tää on hyvinkin värillinen.

[Vekenator]

Mustanaamio 1966-1967 tuli tuossa luettua.

Mulla on menossa just 1968 vuosikerta. Jumalauta miten kovaa kamaa!

Turun sarjakuvakaupassa ois myynnissä Invisibles kirja missä taitaa olla samoissa kansissa kaikki osat. Varmaan kymmenen kilon painonen järkäle ja hintaa joku 150 euroa. Sitä vois harkita itelle joululahjaksi.

[salozka]

Esim

[pohjois-korea]

Jos sarjiksista pitäis mainita, niin amerikkalaiset UG-klassikoet ehottomasti. Crumbit tulut ainakin selattua aika huolella läpi. Ja tällänen tuli yks päivä kirjastossa vastaan ku Blast. Oli aika lailla parasta sarjakuvaa mitä olen koskaan lukenut. Tai ainakin hyvin laajasti jaetulle ykkössijalle pääsi.

[.·..·.]

Mustanaamio 1966-1967 tuli tuossa luettua.

Mulla on menossa just 1968 vuosikerta. Jumalauta miten kovaa kamaa!

Turun sarjakuvakaupassa ois myynnissä Invisibles kirja missä taitaa olla samoissa kansissa kaikki osat. Varmaan kymmenen kilon painonen järkäle ja hintaa joku 150 euroa. Sitä vois harkita itelle joululahjaksi.

Bookplussasta tilasin ton Invisiblesin, vaikka pitäskin tukea paikallista sarjakuvayrittäjää. Makso 94€. Aika kallis, mutta on se myös kyllä ihana esine ja mahtava lukukokemus. Viikon lukenut joka päivä ja vielä ois joku 500 sivua plus ekstrat jäljellä. Tulee myös varmasti palattua uudestaan tämän pariin.

Toinen viimeaikoina vaikutuksen tehnyt sarjakuva oli myöskin Morrisonin kirjoittama We3 (http://en.wikipedia.org/wiki/We3), jonka on piirtänyt Frank Quitely. Kaunista katseltavaa ja aika pysäyttävä tarina myös. Toi wikissä mainittu "western manga" kuvaa hyvin tyyliä.