Vihatut levyt (biisit)

[Atte]

Haa, pakko heittää lusikka tähän soppaan 

Vihatut levyt on ihan nero radioformaatti. Tuli päällisin puolin kuunneltua Areenasta toi viimeisin, kovasti ilahdutti klassikko Enon Disco esim. Oikeesti vihattujen biisien joukkoon (siis Enon discohan on loistava) sopi täydellisesti Kurren Kuuden vuoden kuuliaisuus, se järkyttävä Niinistön voittobiisi siis. En just keksi mitään yhtä hirveetä biisiä! No ehkä osastolla cheekit. Sanat aiheuttaa järjetöntä  myötähäpeää.

Quilty pleasure hitit ei musta oikein kuulu näihin. Esim. Janos Valmusen Bussipysäkillä on oikeasti aika herkkä, koskettava ja vilpitön levy, josta on paskuus aika kaukana verrattuna moneen muuhun. Tää siis tohon Enon disco kommenttiin.

[mirosol]

Eissideissi ei kuulu ainakaan mun inhokkeihin millään tasolla. Hyvää paskaa. Uudemmista Ballbreaker on aivan timantti.

Kuvittelin, että Metallican dissaamisella olisi noussut kovempikin meteli. Ei noussut. Lisäämpä vielä yhden. Popeda. Hirveää kuraa.

[Atte]

Popeda. Hirveää kuraa.

Svopoda levyä tuli kuunneltua kakarana ja kyllähän tuo viime rundillakin jonkin verran soi. Vähän turhan mopobensan hajuista kovien jätkien musaa, vaikka alkupään sinkut ihan sympaattista kamaa ovatkin. Microfox soundia kuitenkin ja sitä rataa.

Mitens tuo Yö-yhtye? Varietee on musta omassa sarjassaan ihan ok suomivääntöö, mut sen jälkeen on kyllä raiskattu kuollutta hevosta muutama vuosikymmentä. Inhokki nro. 1 Hakulisen kirjoittama "Rakkaus on lumivalkoinen" ja tää varmaan senkin takia, että symppaan kuitenkin joitain Hakulisen biisejä ja hän ei oo biisintekijänä ihan toivoton toisin kuin Lindholmin Olli jolla ei tunnu olevan lahjoja kuin taksilla ajamiseen. Myös entisen Oz-miehen Jukka Lewisin läsnä olo bändissä hämmentää, kuten myös yhteydet Appendix orkesteriin.

[mirosol]

Vahvasti komppaan. Ja laitetaan nyt vielä Dingo samaan pakettiin. Ei sillä loppuviimeksi juuri ole merkitystä miten paljon joku bändi on vaikuttanut myöhempiin tulokkaisiin jos tuotanto on bazaa.

[salozka]

Atte, ite pidän kanssa siis eri kastissa tätä symppikset -osastoa, inhokit on sitten erikseen. Facessa esim. Paskan musiikin ystävät -ryhmässä on välillä helmiä tohon ekaan osastoon liittyen Janos Valmusen Bussipysäkillä -biisistä tykkään!

Ja Yön Varietee-levystä ja Nuorallatanssija-EP:stä. Mut sen jälkeisiä biisejä ei pysty kuuntelemaan mitenkään päin.

PS: Bon Scottin AC/DC on meikän mielestä kanssa loistavaa kamaa!

[Vekenator]

Popeda best!

[Puuha peten lippa lakki]

Popeda best!

Tästä olen vahvasti eri mieltä. Lähinnä käy sääliksi.

[Samppa]

Popeda best!

Tästä olen vahvasti eri mieltä. Lähinnä käy sääliksi.

Say no more say no more, se on sellanen 5/5 paskaa mut best jotenki sanoilla kuvaamaton 

[mögälix]

M.A.Numminen: Joulupukki puree ja lyö biisi.
Ok, tää nauratti minuakin vielä pari vuotta sitten. Mutta sitten rupesin kelaamaan tota laulua lapsen näkökulmasta. Juu ei kiva vitsi. Tuo viina ja väkivalta sotkee aika monelta lapselta joulun tai aika monen lapsuudessa jouluja on mennyt mönkään ja/ tai pelätessä. Niin siksipä minnuu nykyään vituttaa tuo biisi.
Juice Leskisen pilvee biisi on kans semmoine joka ärsyttää. En oikein edes tiedä miksi, mutta se nyt vaan ärsyttää.

[Atte]

M.A.Numminen: Joulupukki puree ja lyö biisi.
Ok, tää nauratti minuakin vielä pari vuotta sitten. Mutta sitten rupesin kelaamaan tota laulua lapsen näkökulmasta. Juu ei kiva vitsi. Tuo viina ja väkivalta sotkee aika monelta lapselta joulun tai aika monen lapsuudessa jouluja on mennyt mönkään ja/ tai pelätessä. Niin siksipä minnuu nykyään vituttaa tuo biisi.
Juice Leskisen pilvee biisi on kans semmoine joka ärsyttää. En oikein edes tiedä miksi, mutta se nyt vaan ärsyttää.

Yritettiin ajomatkalla Turusta Kotkaan kuunnella M.A. Nummisen lastenlevyt putkeen. Ei onnistunut. Kävi vituttamaan se jenkkojen määrä.

Juicee ei kyl kans jaksa yhtään nykyisin enää. Joka ikiseen riviin on pakko laittaa joku mukanokkela riimi.

[mögälix]

Semmoinen musiikki jota on yhtä vaikea tajuta kuin Kelan lappuja. VMP!!!!!!!

[Taz]

Yritettiin ajomatkalla Turusta Kotkaan kuunnella M.A. Nummisen lastenlevyt putkeen. Ei onnistunut. Kävi vituttamaan se jenkkojen määrä.

M.A. Numminenhan oli aikoinaan rumpalina jossain bändissään. Sillä oli ihme tapa tehdä sellaisia eläimellisiä huudahduksia kesken rumpujen soiton. Etenkin rumpusooloissa. 

[Dead sun rising]

Taas se tulee, yleisön pyynnöistä huolimatta!
Klo 17-20.

Radio Suomen sunnuntai-ilta 1.11. on omistettu musiikkiesityksille, joita on suorastaan ihanaa vihata. Mikä on sinulle se levy, jota et voi sietää, mutta josta et kuitenkaan pääse mielessäsi eroon? Toivo sitä ja kerro syyt tunteisiisi.

http://areena.yle.fi/1-3045728