Rapsa:
AZAZEL = Ihan jees perusblackiä. Välispiikit riemastutti ja hitit. Muuten vähä tylsä.
BLOODREDFOG = Siinähän nuo soittivat. Tykkään tyypin laulutyylistä, mutta joku noissa biiseissä jäi taustalle. Tai siis ihan hyviä riffejä siellä täällä ja mutta ei oikein mikään jäänny mieleen. Oon töissä kuunnellu levyltäkin, mutta vähän sama efekti. Pitäisi kuunnella enemmän tai jättää koko bändi seuraamatta. Tavallaan kuitenkin olo, että mahkut ois parempaankin.
VENENUM = Tässä vaiheessa alkoi häiritsemään noi Metallihelvettilavan soundit. En tiedä, että mikä se yhden kaappirivin PA-systeemi oli tai, että tuliko musa molempien lavojen PA:sta, mutta varsinkin toi Venenum kärsi siitä, että bassolla soitetut jutut ei kunnolla erottuneet tai basso ei muutenkaan lyönyt rintalastaan. Lisäksi napsubasari kävi vituttamaan, kun bändi kuitenkin skulas sellaista 90-luvun alun swedudeathia, eikä mitään modernia kamaa.
ABHORRENCE = Vitun hyvä. Hyvät soundi, hyvät biisit ja hyvä vanhat naamat koolla taas meininki, mitä ny rumpali oli jostain muualta kuin menneisyydestä. No noilla on hittinsä ja muut biisit jäi vähän niiden jalkoihin, mutta kaiken kaikkiaan oli hyvän mielen keikka.
RAM = Jonottelin hampparia. Netistä yritin tutustua aiemmin, mut ei oikein lähtenyt.
SKYFORGER = Rallienglantia ja latviaa ja suomea sekaisin välispiikeissä. Kappaleita ois voinu tankata himassa vähän enemmän, jotta olisi ollut jotain mitä odottaa. Jotain kansansoittimia tai syniä ois vielä kaivannu sekaan. Hyvin toimi kuitenkin näinkin.
BULLDOZER = Törkeä, mauton ja sitä kautta aivan vitun hyvä. Flash Gordon -sarjakuvan Ming-pahikselta näyttänyt laulaja oli jees ja jotenkin sellainen meininki, että taas on homma jotenkin italialaisittain lähtenyt hanskasta. Vähä samaa osastoa italokauhun, Cripple Bastardsin seksismin ja jonkun Pasolinin leffojen kanssa. Jotain kieroa on meneillään.
REPULSION = Aivan vitun hyvä, mutta ei tarjonnut yllätyksiä. En tiedä olisiko pitänytkään. Sitä sai mitä lähti katsomaan.
SIGH = Kaikki se mistä diggaan levyillä loisti poissaolollaan, mutta minkäs teet, jos nauhoittaa levyille jonku seitsemän analogisynaa per biisi. Nyt kaikki se tuli nauhalta, eikä välillä oikein edes kuulunut. Laulutkin vähän rasitti, ku diggaan kuitenkin siitä Gallows Gallery -ajan outoilusta ja niistä "puhtaista" lauluista. Eniten odotettu bändi, mutta sen verran olin ottanut selvää, että pettymykseen voi varautua. En ymmärrä, että miksi bändissä pitää olla syntikoita, jos niitä ei kukaan soittanut. Olisivat heittäneet vaikka sen kitaristin hiiteen ja palkanneet pari synistiä paikalle.
HELL = Haudoista kaivettuja brittigootteja. Mut joo sympaattinen meno ja bändi toimi keskenään hyvin. Oli showta, oli Motivilla soitettuja juttuja ja koreografiaa. Tyypeillä vaikutti olevan keskenään hyvä meininki ja se välittyi yleisöön. Kyllä noita haudasta repästyjä gootteja ihan mielellään katto. Eipä tarvinnut mitään Ghost-henkistä kostyymiä, kun jätkät näytti jo valmiiksi vanhoilta kuin taivaat. Biisitkin aivan jees. Täytyis varmaan kuunnella ne demot joskus.
SECRETS OF THE MOON = Jotain modernia black metallia. Join kaljaa ja keräilin pulloja, jotta saatiin lisää kaljaa.
VENOM = Black Metal heti ekana biisinä. Sitähän se oli mitä odotti. Ihan jees, muttei ny tajunta räjähtänyt. Vanhat biisit toimi, uudet ei niinkään. Lähdettiin ennen keikan loppua menemään.
