Vuoden 2020 parhaat levyt

Aloittaja mirosol, 08:42:43 - 23.12.2020

« edellinen - seuraava »

mirosol

Tämä vuosi alkaa onneksi olla loppu. Listaan vain top-vitosen. Eli ne uudet, joita kuuntelin enemmän kuin vähän. Myös järjestys on merkitsevä.

1. Lomelda - Hannah (Double Double Whammy)
Teksas-singer-songwriter-mimmin kolmas täyspitkä. Suorastaan nerokasta paskaa. Oli uusi tuttavuus, mutta kun tämä syyskuussa julkaistiin niin soinut siitä asti. Myös edellinen täyspitkä "Thx" on aivan perkeleen kova. Uuden levyn "Wonder" 7/4-tahtilajilla on vuoden paras biisi.

2. The Meanies - Desperate Measures (Cheersquad Records & Tapes)
En päässyt ihan julkaisupäivänä tähän kiinni. Mutta sitä itseäänhän se. Ylimelodista aussipunk-paahtoa. Alkuvuonna fiilistelin edellistä "It's not me, it's you" LP:tä, niin loistavasti tuli uutta siihen perään. "Sousa"-biisin lauluharmoniat on uskomattomia.

3. Worriers - You or someone you know (6131 Records)
Tätä odotin paljon, eikä odotukset pettyttäneet. Laurenin paras albumikokonsisuus ja voisi olla hyvin merkittävä rock-levy, jos maailma ei olisi niin sekaisin kuin se on. Ei heikkoja lenkkejä ja pesee edeltäjän "Survival Pop":n mennen tullen (mikä sekin on muuten parempi levy kuin mitä muistin).

4. Anna Burch - If you're dreaming (Polyvinyl)
Annan kakkoslevy on ehkä hieman kypsempi kuin edellinen. Pehmeää ja kevyttä, mutta joku särmä kuitenkin. Sopii lähes jokaiseen tilanteeseen.

5. Laura Veirs - My Echo (Bella Union)
Lauran erolevy. Biisimateriaali on loistavaa jopa Lauran mittakaavassa. Tosin tuo eroahdistuksen toisinaan ylitsevuotava käsittely tulee omalla kohdallani vähän liian myöhään, vaikka sieltä juttuja tunnistaakin. Ei tämä mikään "Saltbreakers" ole, mutta tämän vuoden hyviä levyjä silti.

Sellaiset. Kovin paljon muuta mainittavaa en tälle vuodella keksi..
"No such thing as innocence" Profane Geometry - harrasteblogi ja levyhylly.

Vekenator

Tämä vuosi meni lähinnä noisen parissa ja siinä genressä tuli kyllä kovaa kamaa:

Skin Graft/John Wiese: Accessible world
Umpio: Molestrol
Aprapat: Chimes of entropy
SM/DP: Plasmasynthesis
Grunt: Spiritual eugenics
Emil Bealieu: Polio
Kiran Arora: Wormwood scrubs
Sewer Election: Blizzard amplification
Breaking The Will: Mortal terrain incendiary
Kjostad: Red iron knife
Marja Ahti: The current inside

Ns. "Normaalimman" musiikin puolelta ei kyllä jäänyt mieleen mitään, eli vois testailla jossain välissä nuita Miron listauksia koska ei tuttuja kuin nimeltä osa.

Jotain piffilläkin useasti listattuja punk/hc julkaisuja testailin, mutta aikamoista tauhkaa (=lue paskaa) oli suurin osa niistäkin :-\

Vekenator

Paitsi Drive-By Truckersin the unraveling julkaistiin tänä vuonna ja se on kova! Vinyyliltä soi tälläkin hetkellä. Tämä olkoon vuoden paras rokkilevy.

mögälix

Travølta: In Tinnitus we crust. 

mirosol

Ensi vuodelle jäi myös odotettavaa. Uuden "superbändin" Kairos Creature Clubin pari singleä tuli tässä loppuvuodesta. Odotan täyspitkää.

https://youtu.be/bpwvjlbregM
"No such thing as innocence" Profane Geometry - harrasteblogi ja levyhylly.

papu

Tolerance ‎– Last Days Of Capitalism ny ainaski. Tarttee hiukan tsekkailla mitä on tullu kuunneltuu.

ruumis

Lainaus käyttäjältä: papu - 10:32:01 - 31.12.2020
Tolerance ‎– Last Days Of Capitalism ny ainaski. Tarttee hiukan tsekkailla mitä on tullu kuunneltuu.
Sama. Rat Cagen Screams From the Cage vois olla listalla myös. Liian huonosti on taas tullu seurattua

mirosol

En edes muistanut, että Ramallahin Last Gasp of Street Rock n' Roll tuli keväällä. Ei ehkä vuoden parhaita kokonaisuuksia, mutta kyllä tossa ep:llinen vitun kovaa Ramallahia on. I Don't Believe osuu meikälle.
"No such thing as innocence" Profane Geometry - harrasteblogi ja levyhylly.