(http://www.kaos-kontrol.org/images/short_circuit_web.jpg)
6 biisin mini-LP/CD, julkaisijoina Kaos Kontrol ja Reptilian Records.
Vinyyli, CD ja digitaalinen versio saatavilla:
http://ihatethroat.bandcamp.com (http://ihatethroat.bandcamp.com)
http://www.kaos-kontrol.org/shop (http://www.kaos-kontrol.org/shop)
Levyn voi kuunnella Bandcampissä:
http://ihatethroat.bandcamp.com/album/short-circuit-2 (http://ihatethroat.bandcamp.com/album/short-circuit-2)
Parit arviot levystä tarjolla:
http://www.electricmusicmagazine.com/# (http://www.electricmusicmagazine.com/#)!throat-short-circuit-review-/c1j7t
http://echoesanddust.com/2015/06/throat-short-circuit (http://echoesanddust.com/2015/06/throat-short-circuit)
http://abysmalhymns.blogspot.fi/2015/04/throat-short-circuit.html (http://abysmalhymns.blogspot.fi/2015/04/throat-short-circuit.html)
Myös uutta haastista linjoilla:
http://www.idioteq.com/jukka-throat-kaos-kontrol-records-interviewed (http://www.idioteq.com/jukka-throat-kaos-kontrol-records-interviewed)
Vinyylien pitäisi olla heti alkuviikosta käsissä ja ennakkotilauksia ryhdytään postittamaan samantien. Vielä ehtii laittamaan ennakkotilausta sisään niin saa ensimmäisten joukossa levyä käpälään.
www.kaos-kontrol.org/shop (http://www.kaos-kontrol.org/shop)
Laitatko mulle varaukseen yhden? Käyn lunastamassa ensviikon aikana.
Lainaus käyttäjältä: Vekenator - 15:35:25 - 27.06.2015
Laitatko mulle varaukseen yhden? Käyn lunastamassa ensviikon aikana.
Juu, eiköhän noita nyt hetken riitä ja pitäis saada puljattua diilit kuntoon teikäläisen työmaankin kanssa.
Vinyylikin vihdoin pihalla! Turussa hoituu diilit myös kädestä käteen.
Soi just ja ihan vituuuuun hyvä edelleen!
:( :( :( :( :( / :( :( :( :( :(
Mini-lp kelpais tossa kuunvaihteessa kun on rahaa.
"I've worked here for 10 years now, line-edited every damn review in this section (before Albert knocks most of them down two number grades), and I still don't know what it means when a staffer says that an album has an "AmRep vibe." And bear in mind, while most of you guys were dutifully following the rise and fall of Earache's Columbia deal, I was buying any (second-wave) Amphetamine Reptile album I could get mt stinky, virginal teenage hands on. I don't hear much Hammerhead, Cows, Chokebore or first-three-albums Today Is the Day in the noise-rock we review, so I think Team dB is using "AmRep vibe" as code for "this band owns Melvins albums." Which is fine. All that is true anyway.
Now, these Throat guys, they own the ones I do. And they're sort of dicks, which is a plus (under their Facebook "Artists We Also Like": "Your band is not on this list"). Short Circuit is the latest of a long line of splits/EPs over the last six years, and it opens with frontman Jukka Mattila conjuring David Yow, Steve Albini and, yes, Hammerhead's Paul Sanders over the rambunctious, obnoxious (in a good way) squalls of "Roast" - he even drops a highly satisfying "RUFF!" after the tom-heavy intro. "Polio Stance" boasts a Bleach-worthy riff - fitting since Throat's logo is a play on Sub Pop's. Once in a while, a surprisingly catchy (still thematically depressive) sing-along chorus ("Dog Wrestle Dog") butts up against the dissonance, and they even bust out weirdly conventional ripping solos when the song demands it ("Roman Inn").
All over the place, as this music should be, and always at least a little interesting. Seeing as how they'll probably never make it to the States and put a live stamp on their weirdness, I'll take it!"
- Andrew Bonazelli, DECIBEL MAGAZINE
"Well the Finnish group of Throat have certainly been no stranger to these pages in the past, releasing a multitude of 7-inches and a full-length that have consistently delivered a sludgy brand of noise-rock...thus they've found themselves properly paired on splits with bands like Fleshpress, Hebosagil, and so on. So, naturally I came to expect a bit of the same with their latest set of songs Short Circuit, and while it definitely jives to that area of noise, there is a noticeable shift towards some tunefulness other than the choppy stop/start style of rock that they'd been slinging before. Outside of the opener "Roast", which comes out swinging in a mechanical grinding churn of noise similar to that of Glazed Baby, the band attempts to twist and mangle the sounds of conventional rock in the same manner of Houdini/Stoner Witch era Melvins or Jesus Lizard, which no doubt hits the spot at times and it's good to hear these guys stray from the path a bit. Not a bad place to start if Throat's music has alluded you to this point and it should be easily attainable for folks in the US seeing as how this got a co-release through Reptilian."
- Jonathan, BUILT ON A WEAK SPOT
"Throat is a quartet from Turku, Finland. Their approach could be best described as noise rock. When I label a band "noise rock" the usual litany of AmRep and Touch & Go bands get listed. And while these influences are present, supplemented by a strong NYC post-hardcore vibe, there is songwriting here that uniquely stands. Throat cultivate tension and aggression, ebbing back at times to scrape the anxiety from their flesh.
The stripped production constructs a feeling of a menacing, large room. The instruments rain noise and tumult into your ears. The drums and vocals, echo from the far corner; chaotic strings of guitars pull you in varied directions. The production relishes the live feel of the band. Listeners get a calculated, thin feel of razors and wires instead of a big thick feel.
Time changes are Throat's main weapons. Throat employ these sections of songs to stretch tethered emotions. Certainly at times, a rocking groove runs. Often though, Throat retreat into hollow vacuums of slow, purposeful whining and plucks of the guitar. The average song is about four minutes. This gives Throat enough time indulge but not overstay the listener's welcomes.
The beauty of Throat is in the ugly discomfort their songs emit. The cover of Short Circuit, shows an illustration of a girl about tp compete a circuit between and outlet and herself with a bobby pin. She has a look of fear on her face, yet the impending motion will be completed. That cautious harbinger, founded in the certainty of the tragedy, reiterates the feel of this record. The listener knows from the first notes that this adventure will elicit sharp, slicing memories, but the listener will continue. Hell of a record.
RIYL: The Jesus Lizard, Godflesh, Helmet, Stillsuit, Shift, Quicksand, Cows, Melvins, Pissed Jeans, Drive Like Jehu"
- Hutch Thirteen, 1377
"6 uutta minialbumin otsikot Fino ( on ) kurkun , enemmän melua , enemmän Minä sanoisin , mutta tämä ei voi johtuakirkkautta äänen . Ajattele TAD , HAWKS energian kanssa LASITETTU BABY , lyhyt , et epäile enää ja olet oikeassa , se kurkkuun Melu AmpRep ja rakastan tätä kirjaa . Rytmi alkaa ,sama riffit , pitchingniska ja kirkkaan äänen äänittäjänä James VUOCHI on jotain faneille Melu 90-luvun . Se on parempi kuin viimeinen LP nuorentuminen pidänyhdistelmä on onnistunut , pidänteurastaja niin monia ääniä etsivät Killdozer pääosa TAD siellä 25 vuotta . Aika kuluu ,iso älä laihtua . Ääni on kuluttavaa , yksi ei olisi epäilty , koska levy julkaistiin Reptilian Records ,tarra, Kyle Spencer on toteutunut itsensä hallitseminen uuden minialbumin . Kesällä hyviä neuvoja , jos rakastat sekoittaa melua ja rock ."
- STNT.org
"Kotimainen noise rock-nelikko Throat tarjoilee uuden kuuden kappaleen EP:n. Rupisesti tukkoon asti rouhittu, vihaisen junnaava soittoilme kuorruttuu laulaja-kitaristi Jukka Mattilan maailmanlopun tylyllä ärinällä annostelemiin vokaaleihin. Vaikka liike on välillä todella vauhdikasta syöksyä, on Throat oikeastaan parhaimmillaan pysäyttäessään kaahauksensa kuolleisiin kulmiin. Synkkä, uhkaava ja betonisesti kaikuva junnaus yltyy jopa runolliseksi Polio Stancen pelkistetyimmissä hetkissä. Kiivaimmissa paikoissa junnaava syöksy saa parhaimmillaan niskan mukaansa liikkeeseen.
Aleksi Leskisen kolme vuotta takaperin tekemässä haastattelussa yhtye mainostaa että seuraava julkaisu on tuskin ostamisen arvoinen, mutta kyllä Throat on omassa synkeän ärhäkästi junnaavassa sarjassaan tutustumisen arvoinen ja tuore julkaisu enemmän hyvä kuin huono. Jos esimerkiksi Echo Is Your Loven synkeä meininki miellyttää, löytyy Throatin nykysoundista yllättävän paljon samaa. Throatin tunnelin päässä ei ole vieläkään luvassa valoa, mutta silti matka sinne pimeyden sydämeen voi olla värikäs ja elämyksellinen."
- Ilkka Valpasvuo, DESIBELI.NET
"Kaos Kontrol / matelijoiden 2015 Big laukaus mehu Suomessa, mutta, kuusi uutta nimikettä kurkku. Kaksi sormea pistorasiaan ja melua kivi, joka ei koskaan lakkaa tehdä kipinöitä ekstaasin. Kurkku oli tullut tapaamaan viikoksi Ranskan teatterit kesäkuussa heidän maanmiestensä Hebosagil. Jopa kolme (yksi kahden kitaristin oli tehnyt hypätä viime hetkellä), potkut tehtiin järjestyksessä, rytmisesti ja alle suuren annoksen humalan. Niiden lompakko, uusi ohjannut levyn välillä Kaos Kontrol, etiketti Jukka Mattila (laulaja-kitaristi kurkku) ja että amerikkalaisen Chris X, alias Christopher Xavier, Reptilian Records. Short Circuit edelleen kyntää reikiä Manhole, huonosti sähköiskun ensimmäinen albumi. Mutta kurkku näyttää vielä parempi kesyttämään sähköä. Compos iskevä kuin koskaan (Polio Stance on melko vastustamaton genre roikkuu voittoisa mutta kuusi nimikkeitä mahdolliset voittajat päätä), paremmin integroitu kappaleen vilkas massa, iso basso, joka sopii hyvin lihassa, melu ulottuvuus enemmän raskaana, jopa kiusata kitarasoolo on Roman Inn ilman pakenemaan. Sitä paitsi, se on levy, joka näyttää olevan myös ansaita rock'n'roll kosketus hehkulamppu rock tausta melu, joka sattuu. Riittää, kun sanon, että jotta soittaa kurkku iso metallinen käsivarsi mammutti riffejä Houston Keitto ravistamalla perusta. Lopulta se on täydellinen nimi kontrasteja, räjähdykset, chamboulant kaiken tieltään. Huomautuksia kannessa sanotaan Kaikki kappaleet Throat paitsi yksi, joka ei. Lisäksi kaustinen piirre tapauksessa se usein sitä, että elpyminen on piilotettu paljon. Lyhyen etsiä verkossa, näyttää siltä, että elpyminen sisältyy paljon yleisiä. Olisin ollut vaikea löytää laulaja koska kurkku jatkuu kilometrin päässä musiikillista universumin, taiteilija, joka haluaa peruuttaa sen matkoja viime hetkellä, koska Nauti että kurkku nimeksi Unjoy, on oikeastaan pohjimmiltaan pala Björk! Hoito on ilmeisesti hyvin henkilökohtainen ja he tekevät pala täysin integroitu omaan kuorokiertueella kanssa lopulta, pala trumpetti klo Brainbombs. Mutta ilman syyllisyyttä meidän suosikki suomalaisista."
- SKX, Perte et Fracas
"Hope you're not too busy for some Finnish noise-rock, because that's what Throat is offering up. As you probably guessed, they are not an instrumental group, and the vocalist is in fact one of the most striking aspects of their sound, as he has managed to perfectly fuse David Yow's slobbery howl with Michael Gira's overly enunciated commands circa Swans' early years. Opening track "Roast" is almost startling in its Swansliness, as the guitars cut away to reveal nothing but heavy tom action and the vocalist barking his Gira-like orders. Throat manage to mix it up a bit though, as seemingly no heavy rock-based attribute is out of bounds – they'll lock into a stonery rock groove as though they were trying out for Man's Ruin, toss in the occasional blast-beat grind part, or jib and jab the guitars not unlike US Maple and the Skin Graft empire. There's even a wanky solo over a grungy riff that doesn't sound too out of place from the Sugartooth album I was just listening to on YouTube (don't judge). Kind of clumsy at times, but generally pretty fine for anyone into semi-ironic muscle-flexing noise-rock... I know you're out there."
- Matt Kosloff, Yellow Green Red
"Finnish thugs Throat have been toiling away for a good few years now, and though each of their releases has been a delight this one's perhaps their finest outing to date. Over the course of this EP's 25 minutes the band barf forth six songs, and while the grizzled references of yore (Unsane, Fudge Tunnel, any number of bug-eyed AmRep droolers...) are on display the band have branched out a touch, showcasing a broader dynamic range and a greater grasp of – gulp! – melody. Don't get me wrong, the thing still clanks, thumps and thuds exactly as you'd want it to, but amid the abrasive scrapes and thumb-to-the-eye-socket meanness you have stuff like 'Dog Wrestle Dog' which throws some chunky 90s post-hardcore tunefulness into the mix. Like a lucky drunk reeling through rush hour traffic 'Short Circuit' walks a very fine line indeed, mixing the horrible with the hummable and ultimately emerging triumphant once the dangerous journey is done."
- Alex Deller, Collective Zine
"Turkulaisen Throatin noiserock on haastavaa musiikkia, tietyllä tapaa myös vaikeasti lähestyttävää. Se on monisyinen, sisäisesti riitasointuisen ristiriitainen seos jossa on paljon luotaantyöntävää – eikä välttämättä huonolla tavalla – mutta myös paljon kiehtovaa. Kuvaavaa on, että yhtyeen tuorein tuotos on 26 minuuttia pitkä, tuntuu pidemmältä kuin onkaan, muttei silti ole huono saatikka sitten pitkäveteinen.
Yhtyeen yleisilme on konemaisen paikoillaan junnaava, mekaanisen itseään toistava ja teräksisen kova kulmikkuudessaan. Soitannasta on isoksi osaksi häivytetty inhimillinen elementti, jäljelle jää viiltävän terävä kylmyys, etäisyyden tunne. Mistään industrialista ei kuitenkaan ole kyse. Junnaavuus tekee musiikista raskasta, mutta muutamia selkeästi metalliin ja sludgeen päin vivahtavia hetkiä lukuun ottamatta musiikki ei ole järin metallista. Soundipuolella kitarat soivat välillä raastavan riitasointuisesti ja feedback ujeltaa, mutta tukeva basso tasapainottaa seosta. Jukka Mattilan laulu vaatii totuttelua: miehekäs karjunta sointuu hyvin musiikkiin, mutta paikoitellen kuultava puhtaampi tulkinta on lievästi sanottuna persoonallista eikä oikein istu mukisematta kokonaisuuteen – mikä toki lienee tarkoitus. Throatin soundissa on periaatteessa enimmäkseen melko tavanomaista rockia raskaammalla kädellä soitettuna, mutta turkulaisviisikko rikkoo sitä kulmikkailla, riitasointuisilla ja paikoillaan junnaavilla elementeillä niin paljon, että lopputulos on kaukana tavanomaisesta rockista.
Short Circuit on kokonaisuutena tyylikäs, omalla junnaavalla tavallaan painostavan raskas ja levottoman inhottava (sillai hyvällä tavalla, tiäks?) minilevy. Yksittäiset biisit eivät kuitenkaan tee kummoista vaikutusta, vaan levy toimii nimenomaan kokonaisuutena, minkä takia Short Circuit loppujen lopuksi jää melko kauas aivan ykköskastin levystä."
- Jesse Ryhänen, Imperiumi.net
"On mielenkiintoinen yhteys nimi ja mätä musiikillinen qualitée viimeisten 10 vuoden rock-matho-Expérimentalo Sludgesque, se voisi olla mielenkiintoinen tutkimuskohde Psycho-Yhteiskunta- Zicos jotka saattavat olla teidän keskuudessanne. Se on kuin 10 parhaita kuvia cinderblock ja Nyan Cat: se jättää turha ajatus, mutta jokainen rakastaa, eräänlainen big bang alkuperäiseen musikaali mittakaavassa mitä. Viestintä aluksille inspiraation nimi ja musiikki. On luultavasti linkki ja kehitys tekemistä ympäri kaiken, että jätän sinut päntätä sitä, kun lopetin sarakkeen, se toimii?
He epätarkkaa nimeä kurkku, ovat suomalaisilla on voittoa kuvan "Suomi on viidestoista kalenteritila" ja tämä on heidän viides EP, julkaisi kaksi vuoden välein niiden ensimmäinen "todellinen" albumi, Viemärikannet. Tämä korjattu niiden pääasiallinen puute alusta: laulu, joka yhdistää SAP levossa. Huh, jossa Manhole voisi vihdoin kuunnella albumin yhdellä kertaa ilman tutkimiseen jos pubi ei ole käynnistänyt samanaikaisesti laulu, laulut ottaen myös sävy enemmän Rock / liete ennen, pois loppuun ensimmäisen EP melko Metal Indus, Good Times.
Arvasit oikein - tee dissert "2 minuuttia, tarkoitan sitä! - Kuten täynnä yhdisteiden, kurkku ovat provosoiva visuaalinen ja auditiivinen, ja emme ole pettynyt tähän oikosulku , joka sisältää koodit Manhole lisäämällä reilu kerros Experimental.
Aloita kansi piilotettu albumi Nauti ja Björk (nyt "Unjoy" tilaisuudessa): Vaikka myrkyllinen ohi (ei niin hyvää kannessa "Material Girl", jonka Exhumed muutenkin eh, se edelleen vakava täällä), otsikko yhtäkkiä valtasi takaisin Jazz / Noise konsernin edelleen hyvin ystävällinen ja kunnioittava alkuperäinen otsikko.
Suuri etu Short Circuit on olla sekä täysin raahata ja täysin sulavaa: kaikki nimikkeet on oma sielunsa ja muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden (meluisa ja salaperäinen "Paahdettua", Experimental Rock " Polio Stance, "Lietteen / Indus" Houston Soup "...) Lyhyesti sanottuna en tiedä teistä, mutta minusta on määritelmä Saan olla lähellä hyvä levy.
Lopeta, se on ohi, he poimia kappaletta."
- Ai Maazif, COREandCO