Mietin hetken kirjoitusasua ja päädyin sit kirjoittamaan 'valtaajat' pienellä.
Turun valtaajia ei varsinaisesti oo olemassa. Kyse ei oo järjestöstä, yhdistyksestä eikä puolueosastosta. Turun valtaajat on epämuodollinen kollektiivi vaihtelevalla kokoonpanolla ihmisiä, joita yhdistää kiinnostus talonvaltaustoimintaan Turusta.
Vuodesta 2006 turkulaiset julkiset valtaukset on keskittyneet kamppailuun autonomisesta kulttuurikeskuksesta. Kyse on itsehallinnollisesta, yhteisöllisestä ja epäkaupallisesta kulttuuritilasta samassa hengessä kuin sosiaalikeskukset ja vastaavat ympäri Euroopan (Suomessa esms Tampereen
Hirvitalo ja Helsingin
Sosiaalikeskus Satama). Tällaista tilaa on tavoiteltu Turussa mun laskujen mukaan jo 21:ssä talonvaltauksessa*. Tiloja on vallattu niin Turun kaupungilta kuin yksityisiltä kiinteistönomistajilta. Useimmat valtaukset ovat periturkulaiseen tapaan päättyneet parin päivän jälkeen, mutta esimerkiksi vuonna 2008 Vapaan Kulttuurin Festivaalien yhteydessä vallattua Jokikadun taiteilijakiinteistöä pidettiin hallussa kuusi viikkoa. Vuosien varrella autonomista kulttuurikeskusta on tavoiteltu myös laillisin keinoin (
kulttuurilautakunnan päätös Turun autonomisen kulttuuriyhdistys ry:n tekemästä aloitteesta) ja toisinaan tyydytty kompromisseihin (
Hiilipirtti 2009 ja 2010), mutta Turun valtaajien keskuudessa vallitsee näkemys, että aloitteen ottaminen omiin käsiin on tässä kaupungissa ainoa keino saada asioita tapahtuviksi. Kunhan kestäis kans.
Turun valtaajat pyrkii toimimaan anarkistisen konsensusdemokratian hengessä ja harjoittaa suoran toiminnan politiikkaa. Varsinaisten talonvaltaustapahtumien ohella toiminta koostuu erilaisten festivaalien, tukikeikkojen, kadun- ja puistonvaltausten ja mielenosoitusten järjestämisestä; kokoustelusta, lehtiprojekteista, bilettelystä; luovista ratkaisuista, keskinäisestä nahinasta ja verkostoitumisesta. Valtaajien riveissä toimivia tyyppejä saattaa tavata myös erilaisista
alakulttuuririennoista,
Taideslummeilta tai
aiheuttamasta hämmennystä.
Koska Turun valtaajat on löyhä yhteenliittymä yksityishenkilöitä, on toiminta kulloistenkin aktiivien näköistä. Paras tapa antaa kritiikkiä, jakaa kokemuksia ja ideoita, on joinata rintamaan. Mukaan voi hypätä missä tahansa vapaan kulttuurin tapahtumassa ja vallatuilla taloilla. Kokouksista pyritään tiedottamaan
Vapaa kulttuuri Turussa -blogissa, Facebookin Turku Squat -käyttäjän seinällä sekä kuivahtaneella
Turku Liberation Organisation -foorumilla.
Lisätietoja Turun valtaajista ja valtauskulttuurista voi hankkia vaiks
tästä artikkelista,
Tresquat-sivuston Wikistä, yllä linkatusta Vapaa kulttuuri Turussa -blogista tai keltä tahansa tänhetken toimijalta tai vanhalta veteraanilta. Kiitos mediahuomion, Turun Sanomien arkisto ja hakukone Google tietää meistä myös jotain. Kannattaa myös katsoa Jouko Aaltosen mainio 'Taistelu Turusta' -dokkari.
Henkilökohtaisena loppukaneettina ehkä se, että oon ollut turkulainen talonvaltaaja nyt parin vuoden ajan ja käynyt läpi sellaisen skaalan inhimillisen elämän ilmöitä, uusia ajatuksia ja ihmissuhteita, pettymyksiä, unelmia, euforiaa, rakkautta ja anarkiaa, et en kyl vaihtais. Parasta on se, että tää tarina jatkuu vielä.
*2006: Ratapiha, 2007: Ratapiha II, Koulukatu, Squat 64, 2008: Jokikatu (8 kertaa), 2009: Jokikatu, Rottinki (3 kertaa?), Päiväkoti, Squat Lasarus, 2010: Satamakatu, Squat Tommila, 2011: Terassitalo
**********
Tässä lyhyt introilu Turun valtaajista, keitä he ikinä hyvänsä onkaan. Jakakaa toki omat tuntonne Turun valtailuista, ylläoleva on viimekädessä mun oma käsitykseni. Pidetään kuitenkin mielessä se, että yksityishenkilöiden tunnistetietoja tai korkeampaa tietoturva-astetta vaativaa materiaalia ei täällä kannata jakaa.