"Toiset bändit vaan ovat iljettävämpiä kuin toiset. Throat on nimenomaan sitä kastia, joka yököttää. Jo yhtyeen nimi on melko luotaantyöntävä, ja itse levytysten nimet ovat pääasiassa melko vastenmielisiä, joskus myös kannet. Throatin Licked Inch Fur (2011) on lähes jokaisella mahdollisella tavalla hyvin ruma ja raaka levytys, joka ei selitys edes Throatin turkulaisuudella.
Licked Inch Fur on siis Throatin ensimmäinen levytys kahdessatoista tuumassa. Siihen mahtuu neljä kappaletta todella likaista sludgen ja noise rockin sekasikiötä. Licked Inch Fur ei ole kuitenkaan varsinainen albumi, vaan kahdelletoista tuumalle isketty EP. Tokihan kyseessä oleva levytys on Throatin levyistä niitä pisimpiä. Ja oikeastaan kiinnostavimpia, kun bändin sangen ruma ja väkivaltainen ilmaisu tuntui Licked Inch Furilla viimeistään saavuttaneen niitä kierroksia, joita Throat oli jo aiemmilla levytyksillään vasta saavuttamassa. Palaset loksahtavat kohdalleen kuin sukka jalkaan.
Throatilla on jokin ihmeellinen kyky tehdä musiikistaan niin rumaa ja pysäyttävää, ettei toljottomista vaan voi keskeyttää. Licked Inch Fur on kuin sirkusfriikki, josta ei voi kääntää katsettaan pois. Tai oikeastaan korviaan. Tämä on sellainen levytys joka iskeytyy jokaiseen kuulijaan, mutta kuulijan omista mieltymyksistä riippuen hän joko inhoaa sitä tai inhoaa ja rakastaa sitä. Itse ainakin tiedän olevani hyvinkin innoissani tästä sukkalinkomusiikista. Ja onhan tämä nyt Throatin levyistä sieltä parhaimmasta päästä. Eikä tästä maasta muutenkaan taida tämänkaltaista audiosukkamehua tulla.
Licked Inch Fur on julkaistu jo viime vuoden kesällä. Olen siis vähän myöhässä tämän arvion kanssa, ja toivon mukaan levyn 500 kappaleen painos on jo mennyt. Ainakin niin olisi oikein ja vähintään kohtuullista. Ja kohtuullista olisi myöskin, jos tänään pesisitte ihan omat sukkanne. Hyvää äitienpäivää!
Kohokohdat: Wake Down, Piggie"
http://piparnakkeli.lammaszine.fi/2012/05/13/throat-licked-inch-fur/
